Aiemmat kirjoitukset - Syyskuu, 2009

25.9.2009 19:37

Ei kiirettä syystöihin

Tuntuu todella oudolta, kun daaliat kukoistavat ja monet kesäkukat ovat täydessä kukassa. Nythän on jo syyskuun loppu! Kesäkukkaruukkuja on  katseltu koko kesä, joten nyt kaipaa vähän uutta ilmettä.  Porkkanoita en ole nostanut, kun ilmat ovat vielä liian lämpimiä. Talven aikana tulee mittatappioita, jos tyrkkää juurikkaat liian lämpimään kellariin.

Lämmin tekee hyvää verenpisaroille, talvievakko ei kestä niin pitkään ja kesän aikana kasvaneet uudet oksat ovat ehtineet puutua. Joten ei niilläkään ole vielä kiire talvisuojaan täällä etelän kasvualueilla.  Samoin on muiden suojaan siirrettävien kanssa. Annetaan niiden nyt ulkoilla.

Nurmikko sen sijaan kasvaa. Ruohonleikkurilla kun ajelee, niin samalla menevät lehdet kätevästi silpuksi. Tulee hoidetuksi kaksi työtä samalla kertaa. Kätevää! Jää aikaa sipulikukkien istuttamiselle ja kompostin hoitamiselle.

Kaipa se tästä talveksi muuttuu. Toivottavasti ei tule “talveton talvi” niin kuin muutama vuosi sitten.

Kauniita syyspäivä toivottaa

Leena

25.9.2009 8:54

Puutarhurin Perjantaipostia 25.9.2009

Raikasta ja kaunista huomenta täältä puutarhalta.

Aamulla olikin sitten jo soviteltava pipoa päähän, lämpömittari nimittäin näytti enää vajaata 2 astetta lämmintä. Nuo raikkaan kuulaat syysaamut alkaa siis vihdoin olla totta. Pitkäänhän näitä poikkeuksellisen lämpimiä säitä on tänä syksynä riittänytkin. Tosiaan aamun kajossa kun kävelin kasvihuoneelle, niin oikein piti taas pysähtyä kuuntelemaan tuota luonnon hiljaisuutta ja ihastelemaan aamukajon kauneutta. Punertavan taivaanrannan hehku yhdessä peltojen päällä leijuvan aamu-usvan kanssa oli taasen luontoa kauneimmillaan. Hiljainen tuuli sai koivunlehdet soittamaan säveliään ja koko aamuinen hetki oli täydellisen upea. Ihana aamun avaus tietää taas mahtavaa päivää.

 Tuossa takkaan tulta viritellessäni muistelin, että nyt kun lämmityskausi hiljalleen käynnistyy, niin tarviikin muistaa taas huoltaa nuo palohälyttimet, niin sisällä kuin täällä toimistollakin. On niin paljon turvallisempaa nukkua yönsä rauhassa kun tietää, että patterit ovat kunnossa ja jos jotain sattuu käymään niin ne herättävät varmasti. Minullahan on myös noiden palovaroittimien lisäksi häkävaroittimet hommattuna ihan sen takia kun tuota takkatulta tulee poltettua, niin sisällä kuin täällä toimistollakin. Tuo häkä kun ei tavallisessa palohälyttimessä aiheuta mitään hälytystä, mutta on suorastaan pelottavan vaarallista jos sitä pääsee huoneilmaan.

Ilmat tosiaan ovat nyt sen verran viilentyneet, että aion aloittaa myös tulppaanien istuttamiset viikonlopulla. Käytännössä siis kaikkia syyssipuleita voi alkaa istuttaa nyt. On kyllä ihanaa puuhaa istutella noita ja nähdä jo sielunsa silmin keväinen kukkaloisto. Ihan kuin hyvää ruokaa tehdessä, maistaa sen maun suussaan jo valmistellessa. Näissäkin asioissa on usein se matka vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos.

Muistan varmaan ikuisesti, kun vuosia sitten kuulin kuinka kaksi henkilöä eräässä marketissa puhui, että kun vielä tarvitsisi istuttaa nuo sipulikukatkin vielä. Teki oikein mieli mennä sanomaan, että mitäs jos ajattelisitte, että saattekin istuttaa ne. Nauttisitte istuttamisesta ja odottamisesta sekä sitten olisitte ylpeitä kasvuloistosta. No, jätin sanomatta, kun ei ole tapana vieraiden asioihin puuttua, mutta jäi kyllä harmittamaan heidän puolestaan kuinka heiltä jää tämän puutarhaharrastuksen hienoin osa, se matka, kokematta tai ainakin se on suotta raskas. Itse ainakin nautin usein paljon enemmän juuri kasvattamisesta, odottamisesta, huolehtimisesta ja kaikesta siitä mitä on ennen kuin kukka kukkii lopullisessa muodossaan. Toki olen ylpeä aina lopputuloksesta, mutta se matka siihen on kumminkin ollut se joka tekee siitä minulle rakkaan ja voin olla siitä aidosti ylpeä. Ja aina olen huomannut, niiden opettaneen minulle jotain uutta…

Tuossa kun muutama viikko sitten lahjotin kukkasipuleita eräälle lapsiryhmälle, niin oikein sieluni silmin taas näin sen ilon ja riemun kun he istuttavat niitä ja odottavat keväättä kuin toista joulua. On kyllä ihanaa kun on näitä innokkaita aikuisia, jotka jaksaa innostaa lapsia ja nuoria myös puutarha asioihin, usein vielä ihan omalla ajallaan ja omasta tahdostaan. Heilläkin matka on varmasti innostavampi kuin päämäärä, vaikka varmasti ovat ylpeitä kun näkevät pienten lasten kasvaneen aikuisiksi ja kaiken menneen hyvin. No se siitä, uskon, että me sinun kanssa olemme myös niitä onnellisia jotka osataan nauttia myös matkasta, eikä pelkästä perillepääsystä. Ihan kaikilla osa-alueilla elämässämme, eikö vain?

Nuo ilmat kun tosiaan nyt viilenee ja säätiedotus lupaili jo mahdollisesti viikonlopun jälkeen vieläkin kylmempää, jopa lunta, niin hiekoitushiekkaa ajattelin jo varailla astioihin katon alle kuivumaan. Sepelihän se parasta on, sitä kun ei tarvitse paljoa ja kun huoneenlämpöisenä sen vielä levittää niin se tarttuu jäiseen pintaan hyvin.

Kasvimaaltakin alkaa olla kohta sato korjattuna säilöön, tosin vielä muutamia herkkuja sieltä vielä löytyy. Minulla on muuten tapana kylvää hiukan kalkkia aina maanpintaan ennen kuin käännän maan kevättä vaille valmiiksi. Näin maan ph pysyy hyvänä ja kalkki imeytyy kätevästi maahan ilman huuhtoutumisen vaaraa. Ja näkeehän sitä siinä sitten samalla, että kuinka työ edistyy, kun valkoinen maa muuttuu mustaksi.

Kasteluletkut ym. kasteluun liittyvät korjailen nyt viimeistään ja jo pois. Ettei vain pakkanen riko mitään.

Samoin nuo loput ulkotyövälineet putsailen, teroittelen ja öljyän talvivarastoon sitä mukaa kun niitä ei enää tarvitse. On sitten kiva ottaa ne käyttöön keväällä, kun ovat hyvässä kunnossa. Ruohonleikkuria en vielä putsaile talviteloille, sillä ainakin kerran ajan nurmikon ja samalla korjailen noita leikkuutähteitä sekä puidenlehtiä sillä pois. Viimeisellä ajokerralla kannattaa muuten jättää tuo nurmikko hiukan tavallista pidemmäksi, näin se talvehtii paremmin.

Ylösnostettavissa mukuloissa, sipuleissa ja juurakoissa alkaa olla h-hetket myös käsillä. Eli kannan, mukulabegonian ja anemonen mukulat kannattaa nostaa jo pikkuhiljaa ylös ja viedä kellariin talvehtimaan. Daaliat, gladiolukset ja ruostekukat saa kuitenkin olla maassa vielä niin kauan kun varret alkavat mustua.

Vaan nyt on taas tuli takassa muuttunut hiilloksen hehkuun ja aamukahvit mansikkakakun kera juotuna.

 Ja lähdenkin tästä antamaan pikkuiselle Huhu-koiralle aamupalaa ja sitten menekin poistelemaan harsot arimpien kasvien päältä pois.

P.S. Syyssipulihulluus kun iski taas, niin tein Sinulle ihan oman suosikki sekoitukseni, syyssipulikimaran, syksyn uutuuksista ja erikoisuuksista. Ja hulluus tosiaan kun iski, niin katospa millä hinnalla saat nyt 125 sipulia…http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo4.asp?PID=1860&os=2

 Istuttamisen iloa ja eväitä kevään loistoon.

 ———————————
Imartele minua – en ehkä usko sinua.

Kritisoi minua – en ehkä pidä sinusta.

Ylenkatso minua – en ehkä anna sitä anteeksi.

Kannusta minua – enkä koskaan unohda Sinua.

-    William Arthur
—————————————

Ihanan syksyistä viikonloppua Sinulle

Toivotteleepi kannustaen samalla kesän viimeisistä mansikoista tehtyä kakkua suussaan sulatteleva.

Puutarhurisi
Juha

-   Silmut ja Siemenet kasvattaa, lämmin sydän ja hyvä maa -

Kodin Kukat Oy
Toikanmäentie 44
49570 KANNUSJÄRVI

p. 05- 344 0300 ma-pe klo 8.00–16.00

E-mail: mailto:puutarha@kodinkukat.fi

internet: http://www.puutarha.com

Ilmaiseen kerhoon voi liittyä osoitteessa: http://www.puutarha.com/kerho.asp

14.9.2009 8:22

Tuliko laatua vai määrää?

Puutarhasta on pian kannettu suojaan ja tungettu pakkaseen, purkkeihin ja orrelle kuivumaan koko sato mitä suven aikana kasvit kehittivät. Kasvihuoneessa tosin punastuu vielä tomaatteja. Päivät ovat  ihanan lämpimiä, joten kasvu jatkuu.

Marjoja tuli, omenoita putoili puusta runsain määrin. Luumupuiden oksat taipuvat vielä kypsymättömien luumujen painoista. Niillä onnellisilla, joilla on päärynäpuu, hedelmät ovat herkullisen näköisiä puussa. Kävelin viikonloppuna muutaman puun ohi. Valitettavasti puun ja itseni välissä oli aita.

Korjuun on saatu runsain mitoin kasvimaan antimia ja laatu on ollut hyvä. Vadelmista käytiin hieman kiistaa ampiaisten kanssa ja perunamaalle leijailivat perunaruton itiöt elokuun lopussa. Sipuleista kasvoi isoja ja maukkaita.

Porkkanapenkki odottaa toimenpiteitä, kunhan ilmat viilenevät. Porkkanat pitävät kylmästä varastosta, nyt on siis liian lämmintä nostohommille.

Lähes koko Suomessa kesä muistutti niistä entisajan kesistä. Välillä satoi, välillä paistoi, oli viileää, mutta hellepäiviäkin sattui matkan varrelle. Nyt syyskuu on ollut ennätyksellisen lämmin. Joten vielä on kesää jäljellä ja hyvää aikaa uudistaa pihaa. Istuttaa vaikka omenapuu, tai marjatuomipihlaja. Suosittelen!

Mukavia syyspäiviä toivottaa Leena

11.9.2009 8:53

Puutarhurin perjantaipostia 11.9.-09

Syksyntuoksuista huomenta täältä puutarhalta.

Äkkiä nuo yöt viilenevät, kun alkavat viiletä. Nytkin oli aamulla viiden jälkeen vain reilu 3 astetta lämmintä ja toissa-aamuna sentään 15. Ei ole enää kaukana ensimmäiset hallayöt, onneksi on harsot valmiiksi katsottuina.

Eilen illalla meni hiukan myöhään, kun sain etuoikeutetusti olla katsomassa Kouvolan teatterin ensi-ilta esitystä joka kertoi Minna Canthista. Oli kerrassaan upea ja voimakastunteinen esitys, uskomattoman lujatahtoisesta ja upeasta persoonasta. Vaikka kello lähenteli tosiaan jo puoltayötä kun kotiuduin, niin ihan pakko oli vielä olla hetki ulkona. Ihastella kuunvaloa ja kuunnella yön hiljaisuuden ääniä. Olihan ilta täynnä upeita esityksiä, niin teatterissa kuin luonnossakin. Kummasti se kyllä antaa energiaa ja voimaa, kun sielu saa ravintoa. Nytkin vaikka yöunet jäivät normaalia vähemmälle, niin olo on niin energinen ja mahtava, että voisi tehdä vaikka mitä, eikä väsytä yhtään. Kyllä sielustaan kannattaa siis huolta pitää. Vai mitä?

Eilen kun kävin pienen Huhu-koiran kanssa aamukävelyllä metsässä, niin kyllä sitä taas ääneen tuli ihmeteltyä tätä tämän vuoden satoa. Tuntui, että metsä on ihan pullollaan sieniä ja puolukoita. Ja jopa mustikatkin maistuvat vielä ihan hyville. Korillinen suppilovahveroita ja kantarelleja löytyi helposti sekä koneellinen puolukoita, ihan pikku alalta. Ja kun satoa on muutenkin tullut ihan mahtavasti niin maasta kuin puistakin, niin kyllähän ensitalvena kelpaa herkutella kesän herkuilla.

Nurmikon leikkuuseen ajattelin keskittyä tänään illalla. Se on nyt sopivan kuivaa ja kun vielä kerään leikkuujätteet talteen, niin ei tule ongelmia talvehtimisen suhteen. Varmaan vielä muutaman kerran saa nurmikkoa leikata, mutta leikkuutähteet otan kyllä talteen, ettei ne suotta jää talveksi tukahduttamaan nurmikkoa. Haravointi tekee nurmikolle muutenkin hyvää, se paitsi puhdistaa nurmikkoa, niin se myös ilmaa sitä. Haravointihan on yksi hyvän nurmikon salaisuuksia. Se on vähän kuin hiusten harjaaminen. Se tekee hyvää paitsi hiuksille, niin myös päänahalle.

Viikonloppuna keräilen jo hiljalleen kasteluletkuja ja muita kastelu tarvikkeita sisälle päin. Tyhjentelen niitä jo ihan senkin takia, että suurempaa tarvetta kastelulle ei enää ole ja sitten kun ensimmäiset pakkaset tulevat, niin ne eivät halkea hajalleen.

Ylösnostettavien juurakoiden (daaliat, anemonet, gladiolukset) oikeasta nostoajasta on aina näin syksyllä puhetta. Joku vannoo pakkasten nimeen, toinen taas nostaa ne kun kukinta on päättynyt. Minä olen näiden kahden opin välimaastossa oleva. Eli seuraan niin kasvustoa kuin ilmojakin. Kun esim. gladiolukset ja anemonet alkaa olla jo lehdiltään ruskeat ja kukat kukkineet, niin nostelen sipulit kuivumaan ja siirrän ne talvehtimaan. Sitten taas daalioiden annan kukkia syksyn pikkupakkasiin asti. Sitten kun pakkanen on niitä nipistänyt, leikkaan varret poikki ( n. 5 cm tapeille) ja nostan ne talvehtimaan.  Pääasiahan on tietty, ettei anna pakkasen tuhota mukuloita / juurakkoa.

Noista kasvien leikkuujätteistä tuli mieleen nuo kompostointi asiat. Harmittavasti näkee joskus komposteja joihin on lykätty kaikki risut ja männynkävyt ja sitten moititaan, että kompostissa on vikaa, kun se ei lähde käymään. Kompostin käyntiin laitto ja käyttöhän onnistuvat yleensä helposti kun muistaa perusasiat. Risut ym. kasvijätteet pilkotaan mahdollisimman pieniksi, lisätään typpeä, koska kasvien osat ovat näin syksyllä luonnostaan typpiköyhiä. Eli esim. litran verran kanankakkarakeita aina yhtä kottikärryllistä kohden. Sitten vain erilaiset kasvit kerroksittain ja lämmintä vettä päälle. Pidetään huoli, ettei se pääse jäätymää eikä kuivumaan. Annetaan muhia talven yli ja käännetään ensi keväällä. Kyllähän käy komposti kohisten ja huippuhyvää multaa valmistuu helposti ja hajuttomasti.

Syyssipuleiden istuttamista maahan en ole vieläkään aloittanut lämpimien säiden takia. Paitsi noiden jouluksi kukkaan hyödettävien hyasinttien ja tulppaanien osalta. Nehän kannattaa istutella nyt ja siirtää ne kellariin tai muuhun n.10 asteiseen pimeään paikkaan. Siellä ne saa sitten olla joulukuun alkuun asti ja juurtua rauhassa. Juurtuahan ne toki ehtii lyhyemmässäkin ajassa, mutta ne tarvitsevat vähintään sen 10 viikkoa aikaa, että niissä olevat kukka-aihiot virittyvät ja kukkivat. Muutoin ne kasvavat pelkkiä lehtiä. Amaryllisten kanssa ei ole vielä kiirettä. Toki niissäkin on lajikekohtaisia eroja, mutta käytännössä vasta marraskuu on se aika kun niitä istutellaan. Kerron siitä sitten ajoissa kun niiden aika lähestyy. Ja samalla paljastan sitten tämän vuoden huippu-uutuudet, nyt onkin tarjolla sellaisia herkkuja, että pois alta…;)

Tulppaanissa olen jostain syystä aivan ihastunut noihin uusiin kerrottukallisiin ja ripsureunaisiin lajikkeisiin. Niiden kukat kun ovat kukkiessaan, niin erikoisen näköisiä, että ihan niin kuin ne eivät tulppaaneita olisikaan. Kerrottuina ne kestävät kukassaan pitkään ja vangitsevat katseet todella tehokkaasti.

Harmi, että nuo kuvat ei tee niille oikeutta, mutta onhan yllätys sitäkin parempi.

Kurkkaappa.

Keltaisena : http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo4.asp?PID=1769&os=2

ja pinkin sävyissä: http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo4.asp?PID=1767&os=2

Vaan niin se taas alkaa olla takassa tuli palanut ja aamukahvit juotuna, joten on aika lähteä antamaan Huhulle aamupalaa ja sitten puuhastelemaan ihanaan syyspäivään.

———————————
Silloin tällöin me kaikki vaivumme tosielämästä haavemaailmaan. Unelmoimme ihmeellisistä ruusutarhoista-sen sijaan, että nauttisimme ruusuista, jotka kukkivat ikkunamme alla joka päivä.

-   Dale Carnegie
—————————————

Syksyisen ihanaa viikonloppua Sinulle.

Toivotteleepi, rallatellen

Puutarhurisi
Juha

-   Silmut ja Siemenet kasvattaa, lämmin sydän ja hyvä maa -

Kodin Kukat Oy
Toikanmäentie 44
49570 KANNUSJÄRVI

p. 05- 344 0300 ma-pe klo 8.00–16.00

E-mail. mailto:puutarha@kodinkukat.fi:
internet: http://www.puutarha.com

Ilmaiseen kerhoon voi liittyä osoitteessa:  http://www.puutarha.com/kerho.asp

4.9.2009 8:50

Puutarhurin Perjantaipostia 4.9.-09

Lämpimän leppoisaa huomenta täältä puutarhalta.

Kyllähän tuo luonto nyt meitä hellii oikein kunnolla. Kosteutta ja etenkin lämmintä piisaa. Tänäkin aamuna tuossa puolikuuden aikaan mittari näytti jo 17,5 astetta lämmintä. Varsinainen intiaanikesä on kait nyt sitten totta. Joku meteorologihan määritteli sen viimeviikolla siten, että intiaanikesä on virallisesti silloin, kun lämpötila on syyskuussa yli 20 astetta.

Sieniä olen käynyt keräilemässä muutamana iltana ja nyt voi kyllä sanoa, että metsät on täynnä sieniä. Koriin on tullut niin kanttarelleja, suppilovahveroita, erilaisia suolasieniä, mustiatorvisieniä ja eilen jopa muutama herkkutattikin löytyi. Nyt jos koskaan kannattaa tehdä pienet eväät ja lähteä metsään sieniretkelle, siellä se sielu lepää ja ruumis rasittuu sopivasti. Sen minkä olen huomannut tärkeäksi on se, että liika kiire pitää siellä unohtaa. Metsässä kannattaa kulkea ennemmin aikaa kuin matkaa, hitaasti kiiruhtaen kun näkee niin paljon enemmän. Vähän niin kuin elämässä yleensäkin.

Eilen iltapäivästä julkaistiin sitten vuoden positiivisin henkilö. Wilson Kirwan manttelinperijäksi valittiin Alexander Stubb ja elämän työstään palkittiin mies herra Hakkaraisen ja iki-ihanien koiramäen tarinoiden takaa, Mauri Kunnas. Itse en valitettavasti tilaisuuteen päässyt, mutta Kokki-Jussin kanssa juttelin illalla ja tilaisuus oli ollut täynnä ihmisiä jotka loistavat elämisen onnea pilviselläkin säällä. Ja kyllähän se varmasti on niin, että kun saa tehdä työtä josta tykkää ja saa olla siinä oma itsensä, niin on helppoa olla positiivinen ja periksiantamattoman myönteinen hiukan hankalempinakin aikoina.

Samoin se, että ammatti ei tee ihmisestä sen parempaa kuin huonompaakaan, vaan ihminen itsessään on se tärkein. Se asenne, se asenne… Tunnelmia tilaisuudesta kuvin, sanoin ja videoin löytyy täältä: http://vps.positiivarit.fi/vuoden_positiivisin_suomalainen_2009

Omenasadostakin näyttäisi tulevan poikkeuksellisen hyvä. Kaupoissakin näkyy olevan jo ensimmäiset kotimaiset omenat. Ja kyllähän omenapiirakka yhdessä vaniljakastikkeen kanssa on sellaista herkkua, että helposti itsensä tulee ähkyyn syötyä. Vaan eipä se haittaa, kun suu on nauttinut, niin kyllä vatsa sen kestää.

Olenhan muuten muistanut sanoa, että jos vastaan tulee niitä ns. muumiotautisia omenoita, niin ne kannattaa hävittää suoraan roskikseen. Niitä ei kannata edes kompostoida, sillä itiöt eivät tuhoudu kompostissakaan ja on vaarana, että se leviää sitten takaisin luontoon kun kompostia levittää. Eli pussiin vain ja roskikseen heti jos niitä puihin ilmestyy.

Myyrien, hiirien ja pupu-jussien varalta olen katsellut noita runkosuojia valmiiksi jo nyt ja osan jo laittanut paikalleenkin. Ei vara venettä kaada, joten nyt kun laittelee ne paikalleen, niin onhan sekin asia hoidossa hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Eikö vain?

Samoin olen etsinyt harsot ja muut talvisuojat jo kädenulottuville, sillä varmaa on, että kohta ne kylmät yöt tulee. Kerran kun tuulet kääntyvät, niin keli muuttuu ihan hetkessä ja silloin on hätä kädessä, jos ei ole harsot ym. valmiina. Vaan kun ne on valmiiksi katsottuina, niin illalla on sitten helppo kietaista ne kasvien päälle ja ne saa nukkua yöt rauhassa suojassa peitteiden alla.

Kesäkukkien kastelussa olen lisännyt kastelulannoitetta nyt jokaiseen kastelukertaan. Hidasliukoisten lannoitteiden voima alkaa nimittäin olemaan käytettynä näin syksyllä, etenkin kun kasvukausi on ollut näin suotuisa ja pitkä. Teen lannoitteesta hiukan laimeampaa, mutta annan sitä tosiaan kokoajan. Nämä ilmat kun kerran jatkuu suotuisina, niin kasvit kasvavat ja pysyvät upeina kun saavat hiukan lisälannoitetta kokoajan.

Tämän teen siis vain kesäkukille, en monivuotisille. Niillehän annetaan sitä syyslannoitetta joko rakeisena tai kasteluveden seassa joka toinen viikko, pakkasten tuloon asti.

Kesäkukka uutuuksien testauksetkin alkaa olla loppusuoralla ja paljon on mahtavia uutuuksia luvassa ensikaudelle. Esimerkiksi nuo uudet amppelibegonia lajikkeetkin näyttävät niin upeille ja mahtaville, että ei paremmasta väliä. Kyllähän niistäkin on nyt helppo valita ensikesäksi lajikkeet jotka kukkii ja kestää. No, niihin ja muihinkin kokemuksiin palailen sitten taas ensi kevään korvalla kunhan kaikki testit ja kokemukset on ynnätty ja olen valinnut parhaista parhaimmat lajikkeet.

Muutamat kesäkukka istutukset on kyllä hiukan jo kärsinyt ja olenkin ajatellut viikonlopulla ottaa ne pois ruukuista ja istuttaa niiden tilalle hiukan koristekaaleja, kurpitsoja ja muita syksyisiä ryhmäkasveja.  Koristelen ne sitten vielä pihlajanmarja oksin ja muilla luonnon koristein ja volá, että onkin hieno syksyinen asetelma helposti valmis.

Perennoja istuttelen myös varmaan vielä, jos vain johonkin penkistä tilaa tai inspiraation löydän. Niiden istutus on nyt niin paljon helpompaa ja jotenkin hauskempaa kuin keväällä. Silloin kun tuntuu, että kiiruusta piisaa muutenkin. Nyt on aikaa nauttia istuttamisen ilosta oikein kunnolla. Samalla on kätevä istuttaa sipulikukat samaan penkkiin. Tulee upeita kokonaisuuksia. Ja hajulaukkoja laitan sekaan jo ihan senkin takia, että ne pitää myyriä loitolla sekä kukkivat kumminkin ihanasti perennojen joukossa.

Perennoja: http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo2.asp?os=1&ryhmanimi=perennat

Pensaista olen vallan ihastunut tuohon lamohietakirsikkaan, se on kyllä vallan ihanteellinen kasvi hankalien paikkojen maanpeitto kasviksi. Sitäkin voi istuttaa vielä.

http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo3.asp?PID=&OS=4&tr=211&ryhmanimi=pensaat

Ja sitten se tämän syksyn sipulikukka erikoisuuksien todellinen helmi. Eli sain kuin sainkin varattua meille Suomen ensimmäiset Ice Cream tulppaanin sipulit. Se esiteltiin jo useampi vuosi sitten ammattitapaamisessa ja silloin pääsin näkemään sen ensimmäisten joukossa ja heti varasin meille sitä. Ja nyt se on sitten totta. Katsoppa ja ihastu:

http://www.puutarha.com/Tuoteluettelo4.asp?PID=1858&os=2

Ja jos mielesi tekee herkutella tällä, niin kannattaa varata pian, sillä tätä herkkua ei kauaa riitä nautittavaksi…

Minkään kukkasipulin istuttamisellahan ei ollut tosiaankaan kiirettä vielä. Sipulit kannattaa vielä pitää pimeässä ja viileässä paikassa ja istutellaan vasta sitten kun maa on jäähtynyt alle 10 asteen. Eli vanha tuttu sääntö. kun käsiä hiukan paleltaa, niin on aika istuttaa sipulit maahan juurtumaan. Liian aikaisin istutettuna, ne lähtevät nyt kasvamaan ja tuhoutuvat sitten talven aikana.

Vaan niin on taas tullut aamukahvit juotua ja lähdenkin tästä takaisin kasvihuoneen touhuihin. Tuuli ulkona on näköjään niin rivakkaa, että pitänee näköjään vetää lippalakki oikein kunnolla päähän.

Illalla olisi sitten toivottavasti sen verran selkeää, että voisi romantisoida täysikuun ja kynttilöiden valossa pimenevässä illassa. Ja tietty nauttia kylpytynnyrin veden lämmöstä ja tuoreista sieni- ja omenapiirakoista.

———————————
Jokainen hymy tekee Sinusta päivän nuoremman.
-       Kiinalainen sananlasku
—————————————

Ihanaa viikonloppua Sinulle.

Toivotteleepi

Iloisin ja hymyilevin terveisin.

Puutarhurisi
Juha

-   Silmut ja Siemenet kasvattaa, lämmin sydän ja hyvä maa -

Kodin Kukat Oy
Toikanmäentie 44
49570 KANNUSJÄRVI

p. 05- 344 0300 ma-pe klo 8.00–16.00

E-mail. mailto:puutarha@kodinkukat.fi

internet: : http://www.puutarha.com

Ilmaiseen kerhoon voi liittyä osoitteessa:  http://www.puutarha.com/kerho.asp