Aiemmat kirjoitukset - Helmikuu, 2010

20.2.2010 12:20

Hoitovapaa puutarha

Kalenterissa käännetään kohta maaliskuu esiin eikä keväästä ole tietoakaan. Puutarha on nyt hyvin hoitovapaa, vai onko?

Korkeat hanget hautaavat aidat alleen ja rusakot loikkivat suojausten yli. Oksat tuupertuvat lumen alle. Luonto on muovannut   kauniita teoksia pihan rakenteisiin. Eipä tälle lumen mahdille kannata juuri mitään tehdä. Odotellaan, kunnes vesi tippuu räystäistä.Varovasti voi pensaiden oksia ravistella ja varmistaa rusakoiden pääsykielto luvattomille alueille.

Olin kuuntelemassa tunnetun puutarha-ammattilaisen, Pentti Alangon mietteitä puutarhan hoidosta. Yleisökin sai esittää kysymyksiä. Monella oli tarve saada tietoa puiden ja pensaiden leikkaamisesta. Alanko esitti kysyjille vastakysymyksen. Miksi pitää leikata?

Vuosittain nämä pensaiden ja puiden leikkausohjeet ilmestyvät lehtien palstoille lähes yhtä varmasti kuin jokavuotiset laihdutusvinkit. Vaikuttaa siltä, että osa meistä puutarhanharrastajista tuntisi itsensä jotenkin osaamattomaksi, jos ei ole tarttunut puutarhasaksiin ja pensaiden voimaleikkureihin. Alangon Penttiä lainaten voisi todeta: Eihän luonnossakaan kukaan  pensaita leikkaa. Joten leikkaamisella pitää olla aina jokin tarkoitus.

Monet pensaat ja kaunismuotoiset puut on leikattu pois luontaisesta muodostaan. Ovathan ne tuuheita ja monihaaraisia, mutta leikkuusta tulee orjuuttava tehtävä. Sitä pitää toistaa, jotta rehevyys ei koidu kohtalokkaaksi. Joka kesä näkee lukuisan määrän omenapuita, jotka puskevat latvan täydeltä piiskaoksia, kun leikkaaja on päästetty irti. Piiskaoksat pitää poistaa kesän aikana, jotta kasvu saadaan jotenkin aisoihin.

Hoitovapaata tai helppohoitoista pihaa tavoittelevan pitää malttaa mielensä leikkusaksien kanssa. Kuivat ja viottuneet oksat poistetaan ja hyvin harkiten muuta oksastoa. Liian tiheäksi kasvaneet omenapuut vaativat pitkäaikaisen korjausohjelman. Niistäkin saa ihan siedettäviä, pitää vain olla kärsivällinen.

Nyt on lumen valta-aika, odotellaan kunnes aurinko saa yliotteen!

Terveiset hankien keskeltä

Leenalta

12.2.2010 12:17

Puutarhurin perjantaipostia 12.2.

Tunnelmallista huomenta täältä puutarhalta.

Leppoisan ihanat talvisäät jatkuivat ja näyttävät vielä jatkuvankin. Päivätkin on jo selvästi pidentynyt ja auringon säteet tuntuu jo hiukan lämmittävän. Ilma on sen sijaan pysynyt vielä ihanasti pakkasen puolella.

Ja kyllähän tuo auringonpaisteessa kimaltava lumivaippa on jotain niin ihanaa katsella, että siinä lepää niin silmä kuin sielukin. Nautitaan nyt tästä ihanasta ja ikimuistoisesta talvesta sydäntemme kyllyydestä, vai mitä?

Tuo lisääntyvä aurinko on kyllä ihana asia, myös kasvien kannalta. Sen verran olen kyllä varonut tuota suoraa auringonpaisetta, että olen siirtänyt huonekasveja hiukan kauemmas ikkunasta tai laittanut ne verhon taakse, ettei suora aurinko osu niihin.

Sen vaikutus suoraan ikkunan takana on nimittäin kasville vähän turhan voimakas, etenkin jos sattuu olemaan puolipilvinen päivä. Tällöin lämpötila kasvin lehdellä vaihtuu turhan voimakkaana auringon paisteen ja sen pilven takana olemisen välillä. Hennot uudet lehdet kärsivät yleensä ensimmäisinä. Peittämätön siemenviljelmä saattaa jopa tuhoutua muutamassa tunnissa ikkunalaudalla.

Myös kukkivien kukkien uudet kukkanuput ovat vaarassa. Auringonpaisteessa nimittäin nupun sisäinen lämpötila voi nousta jopa niin paljon, että nuppu kuivettuu ennen aukeamistaan. Hienosti sanottuna se tarkoittaa sitä, että etyleenitaso nousee nupun sisällä liiaksi ja se kuivattaa nupun. Eli etenkin, nuoret- ja kukkivat kasvit pois suorasta auringonpaisteesta. Lisäksi runsaasti sumuttelua ja hyvä tulee.

Ikkunalaudalle, suoraan auringonpaisteeseen olenkin laittanut ihan muuta kasvamaan. Herneet (peittaamattomat)ja vihanneskrassit, auringonkukat ja rucolasalaatit kasvaa kohisten auringon valossa. Peitän vain kylvöalusta rei’itetyllä muovilla, joka ylläpitää kosteutta ja samalla höyrystyneenä suojaa auringolta. Nämä nuoret versot on ihan taivaallisen hyviä, terveellisiä ja maukkaita ihan sellaisenaan tai leivän päälle laitettuina.

Helppoa, halpaa ja hauskaa puhdasta lähiruokaa, eikö vain. Ystäväni muuten kertoi, että kun on kylvänyt ne aina yhdessä perheen pienempien kanssa, niin junioriosastokin syö niitä ihan innoissaan, vaikkeivät muuten salaatit niin suurta herkkua olisikaan. Niin siinä sitten kasvavat kokemus, arvot ja versot samaan aikaan, eikö vain?

Sunnuntaina onkin sitten oikein sutinapäivä. Kun vietetään laskiaissunnuntaita ja ystävänpäivää samaan aikaan. Minulle se tarkoittaa ainakin runsaasti kukkia ja kermapullia… Pulkkamäkeenkin kun vielä itsensä kehtaisi viedä, niin olisi olo kuin pikkupojalla konsanaan. Vaan kukapa sitä tietää, jos vaikka…

Kermapullista en ole tosiaan lukua pitänyt, kun olen niiden sydänystävä, ainakin kerran vuodessa. Kukista on kumminkin olemassa tämmöinen, ei niin vakavasti otettava, mutta hauska lista.

Eli kukkien määrä voi myös viedä viestin vastaanottajalle.

1 kukka – Olet kaikkeni.

2 kukkaa – Haluan tavata sinut yhä uudelleen.

3 kukkaa – Haluaisin olla kanssasi kahden.

4 kukkaa – Kunnioitan sinua, mutten vielä rakasta. Ehkä joskus.

5 kukkaa – Minä rakastan sinua.

6 kukkaa – Toivon, että paranet pian.  tai: En usko lupauksiisi.

7 kukkaa – Kosinta (useissa maissa).

8 kukkaa – Olen sinun kuolemaan saakka.

9 kukkaa – Kunnioitan sinua ja olen ystäväsi.

10 kukkaa – Haluaisin tehdä kaiken hyväksesi.

11 kukkaa – Olen aina ystäväsi, mutta rakkauteni ei ole vielä herännyt.

12 kukkaa – Meillä on vaikeuksia, mutta luulen, että kaikki järjestyy.

13 kukkaa – Minä vihaan ja halveksin sinua.

14 kukkaa – Olet kaikkeni.

15 kukkaa – Olet ansainnut kiitokseni ja kunnioitukseni.

On muuten hauska aina huomata, että kun lukee tuota listaa läpi, niin lähes jokaiselle määrälle löytyy jonkin läheisen kasvot ja nimi, eikö vain. Ja vaikkei kaikille voi kukkaa fyysisesti ojentaakaan, niin jo pelkkä ajatus siitä tuntuu hyvälle, eikö vain?

 Vaan niin alkaa päivä taas hiljalleen valjeta ja lähdenkin tästä tarkistamaan kylvökset ja toivottamaan näille pikkuisille hyvät huomenet. Näitä ihanuuksia siis: www.puutarha.com

Huomenna ajattelinkin lähteä siten tuon pikkuisen Huhu-koira veijarin kanssa puhdistamaan linnunpöntöt, niin pihapiiristä kuin tuolta lähimetsästäkin. Kohtahan nuo ensimmäiset pikkuystävämme saapuukin ja mikäs sen ihanampaa on toivottaa ne tervetulleeksi, kuin puhdas pesäpönttö.

 ——————————–

 En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa,

paitsi ystäviä.

 - Nalle Puh -

 —————————————
Liukasta laskiaista ja ihanaa Ystävänpäivää Sinulle hyvä Ystäväni.

 Toivotteleepi,

Puutarhurisi

Juha
 ————————
Kodin Kukat Oy

Toikanmäentie 44

49570 KANNUSJÄRVI

 p. 05- 344 0300 ma-pe klo 8.00–16.00

 E-mail. mailto:puutarha@kodinkukat.fi

 internet: http://www.puutarha.com

10.2.2010 9:54

Valinnan varaa kesäkukkaistutuksiin

kesäkukkiaTänä keväänä puhaltavat uudet tuulet kesäkukkien kasvattajille ja istuttajille. Vaikeutena on se, kun on niin vaikea päättää mitä kaikkia ihanuuksia sitä kokeilisi. Kun on nähnyt kevään uutuuksia, niin mielenkiinto kasvaa.

On mukava huomata kuinka moni ET:n nettisivujen lukijakin kertoilee ja kyselee kesäkukista. Eikä syyttä, ovathan ne helppoja, halpoja ja ah! niin ihania kesän tuojia. Täällä Suomessa innostus on vielä melko laimeaa verrattuna Ruotsiin, Englannista puhumattakaan. Siellä kesäkukkaistutuksista on tehty melkein oma taiteenlajinsa.

Kesäkukkavalikoimista puhuttaessa tuntuu, että ns. kehäkolmosen sääntö taitaa pitää paikkansa. Kun täällä menee tavalliseen kesäkukkia myyvään myymälään, niin valikoima on myös melko tavallinen. Mutta annapas olla, kun pistäytyy hieman etäämmällä olevassa taimimyymälässä, niin jopa avautuu eteen sellainen valikoima, että eipä ole valittamista.

Minulle keväästä on tulossa mielenkiintoinen ja haastava. Sain tehtäväkseni kirjoittaa parveke- ja patiokukista ja niiden kasvatuksesta pienen oppaan. Kokosin siihen uusia ideoita ja kasviluetteloita, joista löytyy vaihtoehdot niin valon kuin varjonkin istutuksiin. Opas ilmestyy maaliskuussa.

Mutta eivät ne vaihtoehdot tähän lopu. Löysin ruotsalaisen kesäkukkakirjan, jossa esitellään aivan ihania vaihtoehtoja kesäkukiksi. Joukossa on sellaisia, joita en ole koskaan itse kasvattanut, mutta nyt innostuin.

Moni valittaa tilanpuutetta taimikasvatuksessa. Olen huomannut, että siemenpusseissa kehotetaan kylvämään melko aikaisin keväällä, mutta itse kylvän viimeiset vasta huhti-toukokuussa. Ihan hyvin ovat ehtineet kukkia, ja kukinta kestää syksyllä pitkään. Viileää sietävät kylvän maaliskuussa, koska taimet voi nostaa päivisin ulos.

Nyt on hyvä aika tehdä suunnitelmat ja tilata siemeniä. Sitten kun taimikaupat avaavat ovensa, kannattaa vertailla valikoimia tai taimien laatua.

Ai niin, oletteko ajatelleet vierailla puutarhamessuilla?  Olisi kiva tavata.

Antoisia hetkiä kukkasuunnitelmien parissa

toivottaa

Leena

5.2.2010 12:37

Puutarhurin Perjantaipostia 5.2.-10

Leppoisaa huomenta täältä puutarhalta.

Eipä ollut pakkasta enää hirveästi aamulla. Reilu kolme astetta vain ja ilma tuntui suorastaan leppoisalle paukkupakkasten jälkeen.

Viikolla kun tein lumitöitä ja yritin pohtia, että minne nämä kaikki oikein sopii, niin samalla tuntui todella hyvälle ajatella, että kuinka hyvä on perennojen ja muiden talvehtivien kasvien olla tuolla paksun lumipeitteen alla. Siellä ne uinuvat kuin karhut pesissään ja odottavat rauhassa kevään tuloa.

Viikolla olleet kovat tuuletkin tulivat kuin tilauksesta ja suurimmat lumikuormat tippui monien puiden oksilta alas. Kyllä se vain on lohdullista huomata, että kyllä luoja ja luonto pitävät huolen omistaan.

Tuota aitan katolla olevaa lumikuormaa olen ja katsellut hiukan huolissani. Taidankin ottaa viikonlopun urakaksi tiputtaa ne alas sieltä. Aitta vanhus on kyllä vankkaa rakennetta, mutta jos tuo lumi jossain kohdin vettyy ja muuttuu painavaksi, niin parempi on olla ottamatta riskiä. Nyt se on suht helppoa tiputella alas, kun vain muistan olla varovainen. Turvaköysi, kaveri ja maltti on valttia siinäkin touhussa.

Vaikka tuota lunta onkin paljon, niin olen kyllä aikeissa mennä lähiaikoina pohraamaan tuonne puutarhaan pikkuisten havupuiden ja ikivihreiden (mm alppiruusun) luokse. Nimittäin tuo aurinko ja kuivattavat kevättuulet alkaa ihan kohta vaikuttaa ja kuivattaa helposti kasvustoja. Olen suojannut noita arempia kasveja milloin metsästä haetuilla havunoksilla, milloin pakkaspeitteellä, joskus jopa harsolla. Tyylillähän ei ole väliä, pääasia on kumminkin suojata kasvit. Muistathan sitten jättää pienen ilmareiän suojan yläpäähän, ettei lämpötila pääse keväällä nousemaan suojan sisällä liiaksi. Suojat olen poistellut sitten keväällä vasta kun maa on sen verran sulanut (tai olen kastellut maan sulaksi) että juuret saavat vettä.   

Vanhempia siemeniä olen ja alkanut testailemaan viimeaikoina. Etenkin osa noista erikoisimmista ja harvinaisimmista siemenistä nimittäin on jo useamman vuoden vanhoja. Vaikka ne yleensä säilyvätkin hyvin muutaman vuoden, niin pieni pikatesti paljastaa niiden elinvoimaisuuden kätevästi. Olen ottanut pienen määrän siemeniä ja kylvänyt ne kostutetun talouspaperin väliin. Siinä ne itävät nopeasti ja jos itäisprosentti on pieni, niin sitten niitä ei kannata kylvää.

Tuossa varsinaisessa kylvö ja kaikessa muussakin lisäämisessä, olen pitänyt puhtautta ensiarvoisen tärkeänä. Niin lisäysmateriaalin, mullan, työkalujen, veden ja ihan kaiken kanssa. Kylvöastiat olen pessyt huolellisesti ja vielä ennen kylvöjä vielä kertaalleen huuhtonut ne kuumalla vedellä. Multana käytän aina vain uutta hiekka-turveseosta. Se on parasta seosta pikkutaimille, siinä pienet ja hennot juuret viihtyvät eikä se ole muutenkaan liian voimakasta.

Jos tallella on ollut vanhaa, multaa olen desinfioinut sen uunipellillä. Puolituntia 200 asteessa riittää yleensä hyvin. Siinä kuolee niin taudit kuin mahdolliset tuholaisetkin. Toinen keino on kaataa tulikuumaa vettä mullan päälle. Keino on taas vapaa, pääasia on että kylvöseos on puhdas. Ja sitä mustaamultaahan me emme käytä sitten näihin hommiin, vaan säästetään se sinne penkkien lisämullaksi, eikö vain…

Ja voi sitä ihanuutta kun saa kylvä pienet siemenet itämään ja seurata sitä kasvun ihmettä taasen. Se ihana huolenpito näistä pikkuisista, jotka sitten kevään mittaan voimistuvat vantteriksi taimiksi. Puhumattakaan sitten siitä kun ne kukoistavat kesällä toinen toistaan upeimpina. Se on jotain niin palkitsevaa ja upeaa, etten tosiaankaan paremmasta tiedä.

Täältä näet mistä olen tänä vuonna ajatellut olla ylpeä. http://www.puutarha.com

Vaan nyt on taas aamu valjennut ja mieli halajaa jo tuonne kylvösten pariin. Toki ensin pitänee käydä antamassa aamupala tuolle pikkuiselle hännänheiluttaja Huhu-koiralle. Se tuolla jo innokkaasti katseleekin, että missä se isäntä oikein viipyy. Taitaa pienen koiran pieni masu jo kurnia…

 ____________________________________________

Kun ihmisellä on maailmassa paikka.

Kun maa jalkojen alla on tehty kivestä.

Kun tietää, että joka vuosi kylmyys muuttuu kevääksi,

 On elämässä vain taivas rajana

____________________________________________

 Runebergin makuista viikonloppua Sinulle hyvä ystäväni.

 Toivotteleepi,

Puutarhurisi Juha

____________________________________________

Kodin Kukat Oy

Toikanmäentie 44

49570 KANNUSJÄRVI

 p. 05- 344 0300 ma-pe klo 8.00–16.00

 E-mail. mailto:puutarha@kodinkukat.fi

 internet: http://www.puutarha.com

4.2.2010 20:29

Nyt vihertää!

orvokitEnsimmäiset merkit keväästä ovat ilmestyneet. Vaikka ulkona hangista alkaa tulla vuoria, sisällä pino siemenpusseja odottaa toimenpiteitä ja ensimmäiset kylvökset ovat jo nousseet taimelle.  Jälleen kerran kasvun ihme luo uskoa kevääseen.

Kirjoitin aiemmin, että aion kylvää orvokkeja tammikuussa.  Jäi melko lailla viime metreille, mutta tulipa vaan kylvöpäiväksi 31. päivä tammikuuta. Nyt pienet sirkkalehdet nostavat jo päätään. Siirsin lämpimässä itäneet siemenet viileään huoneeseen, jossa on myös hieman enemmän valoa. Orvokki pitää viileästä. Taimet tottuvat samalla pikkuhiljaa siihen mitä tuleman pitää. Jospa saisin ensimmäiset ruukkuistutukset huhtikuussa lämpimälle verannalle.

Mitä lajiketta kylvin? Pienikukkaisia  sarviorvokkeja. Lajikkeita on paljon, minusta kaikki ovat ihania, mutta tummansiniset ja hehkuvan oranssit ovat minusta niitä ihanimpia.

Tästä se kevät alkaa, päivät pitenevät. Vielä vähän aikaa täytyy olla lumen vanki, mutta taimien kasvua seuratessa aika kuluu nopeammin.

Heleää helmikuuta

toivottaa

Leena