Aiemmat kirjoitukset - Elokuu, 2008

Yllättävän nopeasti puutarha toipui raemyräkästä. Vajaa kuukausi kulunut, niin kurjenpolvet ovat tehneet uudet lehdet, syysleimut uudet kukat ja katkenneet silkkiunikot saivat käsittämättömän kasvu-hurmion ja tekivät kilpaa uusia kukkia. Nyt pihallani on ihana kukkien väriloisto, melkein kuin mitään tuhoa ei olisi ollutkaan. Tosin suurin osa perennojen lehdistä ei kestä tarkastelua viittä metriä lähempää, mutta itse osaan sulkea jo silmäni näiltä ’kauneusvirheiltä’.

Ensimmäiset puuvartisetkin alkavat saada syysväriä, kiireisimpänä kultahappomarja. Syysväri onkin yksi tärkeimmistä valintakriteereistä, kun valitsen puuvartisia kasveja pihalle. Näin saan syksylläkin väriloistoa pihalle. Happomarjojen, tuhkapensaiden, vaahteroiden ja pihlajien lisäksi yksi suosikkini on katsura, joka keltaisen syysvärin lisäksi on syystuoksu! Maahan pudonneet keltaiset lehdet levittävät ympäristöön piparkakun tuoksua. Jostain syystä muukin perhe haluaa silloin kulkea puutarhassa ja kulkea katsuran lehdissä. Ja haravointiin saa aina apua.

Nina

Satokausi alkaa olla huipussaan ja kullankeltaisia kesäkurpitsoja pullahtelee aikamoista vauhtia. Usein laitan kesäkurpitsasta lisuketta paistamalla sitä sipulin kanssa pannulla. Raakana emme kesäkurpitsaa syö.

Tällä viikolla teki mieli jotakin tulisempaa. Paistoin kesäkurpitsaa pannulla, sekaan sitruunaruohotahnaa, makeaa chilikastiketta ja Rajah Creamed coconut kookosmaitotiivistettä nokare. Basmatiriisin kanssa oikein hyvää – eikä maistunut kesäkurpitsalle.

Eilen syötiin porkkana-kesäkurpitsasosekeittoa, jossa oli jo mainittujen ainesten lisäksi sipulia, kanalientä ja creme fraichea. Päälle paahdettua sipulia ja raejuustoa. Oli sekin hyvää.

Viikonloppuna voisi kokeilla vaikka kesäkurpitsakakkua, muistelen nähneeni sellaisen reseptin jossain… Jos loppuu mielikuvitus, niin jaetaan kurpitsaa naapureille.

Susanna