Mihin ovat räkättirastaat kadonneet meidän pihalta? Ensimmäistä kertaa sain kirsikoista kunnon sadon, kun kerrankin kerkesin ennen räkättejä paikalle. Tikapuilla, lähellä puun latvaa keikkuessani, tuli mieleen, että eipä räkätit mansikoitakaan ehtineet popsia. Ja kun oikein yritin muistella, en kyllä tänä kesänä ole kertaakaan muistiini rekisteröinyt räkättirastaiden aamukirkumisia. Aikaisempina kesinä muistan useasti heränneeni siihen. Täytyy kysyä muilta puutarha-ystäviltäni, ovatko he kokeneet samaa. Mutta jotain positiivista siinä kuitenkin on. Nyt minulla on auringon kypsyttämiä, mehukkaita kirsikoita yllin kyllin! Kirsikkalikööriä voisi laittaa jouluksi tekeytymään, kirsikkahilloa ja ah, niin mahdottoman hyvää amerikkalais-tyylistä kirsikkapiirakaa! Sellaisen aion valmistaa viikonloppuna vierailulle tuleville ystävilleni. Katan pöydän ulos viiniköynnösten katveeseen ja vietämme mukavan, kiireettömän kahvihetken unohtumattoman lämpimästä heinäkuusta jutustellen.
-Nina-
