Aiemmat kirjoitukset - Kesäkuu, 2010

27.6.2010 10:32

Luonnon lumoissa

Ihana kesäilta, aurinkoinen ja täynnä vahvaa kesän tuoksua!

Kuin kevään linturetkelle kannattaa nyt lähteä kasviretkelle bongaamaan monia luonnonkukkia.

Jo nyt Juhannuksena löytyy luonnosta paljon kukkivia kasveja ja tietysti erilaiset heinät, sarat ja saniaiset.

Juhannuspäivän grillausherkkuja oli hyvä sulatella leppoisalla kävelyllä, tuijotellen tienvarsia ja muistellen kasvien nimiä.

Minun peruskouluaikanani ei tarvinnut kasveja sen kummemmin opetella saati kerätä kasviota. Nyt aikuisijän opiskelussa pääsin keräämään 80 kasvin kasvion. Se oli hienoa puuhaa!

Ihan pakon sanelemana sai unohtaa muut työt ja luuhata luontoa kasvion kanssa!

Tutuksi tuli monia uusia kukkia ja heiniä, saroista puhumattakaan.

Nyt yritän ylläpitää opittua ja oppia muistamaan uusiakin kasveja.

Eri violetin sävyissä kukkivat metsäkurjenpolvet ovat nyt kukkeimmillaan, koiranputket, harakankellot ja ojakellukat kukkivat ojanvarsilla kauniina.

Viimekesänä löysin peltotien varresta harvinaisiksi käyneitä hirvenkellon komeita ja korkeita kukkia. Ilokseni samasta paikasta löytyi niiden nuppuja taas!

Puronvarren majesteettiset kotkansiipisaniaiset ovat jo avautuneet ja kaunis heinä nuokkuhelmikkä lumoaa kauneudellaan!

Paljon on kukkia vielä avautumatta joten kasviretkiä kannattaa tehdä läpi koko kesän!

Suomen luonto on uskomattoman monipuolinen ja kaunis! Samalla tulee hoidettua omaa terveyttään rauhallisella liikunnalla ja rentouttavalla, aistejä ärsyttävällä tavalla.

Pauliina

13.6.2010 17:12

Lastuna lainehilla

Kesän ensimmäinen tuulinen melontapäivä.

Lähipäivien runsaat sateet olivat nostaneet järven pintaa ja kajakkiin kyytiin pääsy vaati saratuppailla taiteilua jos mieli kuivin jaloin säilyä.

Selvisin kevyellä kastumisella ja tuuppasin kajakin vauhtiin kohti aaltoja.

Navakka tuuli nostatti aallokkoa sivusuunnasta mikä sai kajakin keikkumaan kuin rodeohevosen.

Ei hätää kun varusteet oli kunnossa ja asianmukaiset. Piti vaan muistaa pitää pää pystyssä ja lantionseutu rentona. Antaa vaan aallokon keikuttaa kuin itämaisessa tanssissa.

Niemen ympäri kun pääsin alkoi myötätuuli. Vauhtihan kasvoi huimasti vaikka melontatahti pysyi samana. Mukavaa haipakkaa etenin järven loppupäähän.

Meloin suojaiseen poukamaan pitämän taukoa ja ihastelin telkkä emon perässä uivia tupposia sekä tiiran taidokasta lentoa vastatuulessa. Se lekutti lähes paikoillaan vastatuulessa sukeltaen äkkiä pahaa aavistamattoman sintin kimppuun.

Takaisin päin lähtiessä vastaan vyöryivätkin vaahtopäät! Melalla sai vetää topakasti jos mieli eteenpäin päästä.

Välillä kajakin keula nousi aallossa läiskähtäen sitten seuraavan päälle. Tuuli tempoi hatun lieriä mutta matka eteni kuitenkin joka vedolla.

Pieni huilaus hetki ennen sivuaallokkoista loppu matkaa mökkirantaan.

Hienoa kuinka eri keleissä samat tutut reitit tuntuvat kuin uusilta!

Hyvillä mielin peittelin kajakin sokkopeitolla pajupuskien kätköön odottamaan seuraavaa seikkailua.

Pauliina

10.6.2010 17:44

Kävele,kävele,kävele, nauti,nauti ja nauti

Suunnitelmissani on testata omaa kävelykuntoani osallistumalla nyt perjantaina KESÄYÖN MARSSILLE,
joka järjestetään Vantaan Hakunilassa. Tapahtuma on jo perinteinen. Liene 12. kerta.
Mukana olen ollut kaksi kertaa. Kävelysauvojen kanssa ja ilman.

Ilmassa on suuren liikuntajuhlan tuntua.On verryttelyä, venyttelyä, muuta ohjelmaa ja paljon väkeä

Tapahtuman ideana on kävellä yhdessä, ryhmässä, kimpassa, kauniissa kesäyössä joko 10, 20 30 tai 40 km.
Huolto pelaa.

On hauska testata omaa kävelykuntoa. Jaksanko? Tuleeko rakkoja? Saanko hiertymiä? Toimiiko kenkäni?
Miljoonia kysymyksiä ja jännitysmomentteja liikkuu päässäni, miten voisin valmistautua, tankkaanko pastalla
perjantai työpaikkalounaalla?
 
Olen testannut jalkineita ja luotan vanhoihin lenkkareihini. Olen ne hyvin sisäänkävellyt.
Perjantaina se selviää.

Päivi, 5-kymppinen

4.6.2010 21:36

Perhosten parhaaksi

Työkiireet painavat päälle , kotityötkin pitäsi keretä tekemään ja vielä lähteä erikseen kuntoilemaan…

Mutta mikä onkaan parempaa kuntoilua ja hyötyliikuntaa kun puutarhan hoito ja varsinkin ruohon leikkuu.

Meidän pihamaa on iso ja suurimmalta osaltaan nurmea joka näin alkukesän hurjassa kasvussa on leikattava ainakin kerran viikossa .

Treffit vetävän mutta perästä käveltävän leikkurin kanssa vie ainakin kolme tuntia jos haluaa leikata suurimman osan nurmesta.

Hauista rasittava nyhtäisy ja mars matkaan!

Ensimmäisen tunnin jälkeen suuta kuivaa mutta kiertelen istutukset tarkasti auringon paistaessa lämpimästi.

Toisen tunnin jälkeen päätän ajaa vain ne osat joissa voikukat rehottavat keltaisina.

Kolmannen tunnin jälkeen askel jo painaa ja mieleen muistuu että perhosten alkukesän hyvää ravintoahan ovat juuri voikukat.

Päätän jättää loput voikukat leikkaamatta ja kaunistamaan pihapiiriä.

 Ihan vaan perhosten parhaaksi…

Pauliina