Aiemmat kirjoitukset - Heinäkuu, 2010

24.7.2010 14:37

Jumissa

Kyllä on ollut kuumaa!

Auringossa vietetyn liikunnallisen työpäivän jälkeen ei ole enää tehnyt mieli liikkumaan. Hyvä kun on saanut juotua ja levättyä tarpeeksi!

Nyt on olo kuin rautakangella. Lihakset ovat aivan jumissa.

Lämpö varmaan piti lihakset notkeina mutta nyt ilman viilistyttyä jalkojen lihaksia särkee ja liikkeellelähtö on kankeaa sekä nykivää.

Nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja venytellä, pitkään ja rauhassa!

Kantapää ei mene lähellekkään pakaroita reittä venytettäessä. Lonkankoukistajat ovat aivan jumissa ja lonkkia tuntuu särkevän koko ajan.

Toistan samat varovaiset venytykset monta kertaa päivässä, keskittyen reisiin, lonkankoukistajiin ja pakaroihin.

Pikkuhiljaa jumit antavat myöden ja lihasten pakotuskin vähenee.

Tästä täytyisi tehdä työpäivän jälkeinen rutiini eikä antaa sohvan houkutukselle heti periksi.

Vaikka tietää venytyksen hyödyn ei vaan ole saanut itseään liikkeelle ja antanut kotitöidenkin olla tärkeämpiä kuin itsestä huolehtimisen.

Mutta nyt on ryhdistäydytty ja ihanaa kesää on vielä jäljellä niin liikkumiseen kuin nautiskeluunkin.

 Pauliina

21.7.2010 9:57

Patikoiden

Vietän kesälomaani patikoiden. Erilaisessa luonnossa kävelyn merkitys
on minulle kasvanut vuosien myötä. Kävelyretkien lisääntyessä ymmärrän joka kerta vähän enemmän
miksi lähden retkille.
Luonnossa liikkuminen lataa toimistotyöläisen akkuja helposti ja reippaasti:
Vuoren, tunturin huipulla tunnen saavuttaneeni jotain ja ylittäneeni oman laiskuusrajani,
Huiputtaminen on mieletön energialataus, jaksaa taas,
Huipulla maisemaa on joka puolella, se ympäröi minut,
Lenkin jälkeen positiivisen jaksamisen lataus on huipussaan.

Opin juuri ET lehden jutusta että  ” jokainen patikkapäivä,  jokainen retki vahvistaa elämystä,
joka syntyy rauhallisesta liikkumisesta, ulkoilmasta, maisemasta ja ajatuksien kiireettömästä yhdessäolosta”.

Niin yksinkertaista, kun sen oikein oivaltaa.Suosittelen!
Kävelemisiin

Päivi, 5-kymppinen

21.7.2010 9:51

Kyytiä fillarilla

Harrastan jonkin verran työmatkapyöräilyä.
On tosi mahtava tunne pysähtyä aamulla keräämään kimppu kieloja työpöydälle tai tuoksutella merenlahden aamutuoksuja ohi ajaessa.
Pyöräily kohentaa hyvin myös kuntoa.
Se ylläpitää ja kehittää sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä suorituskykyä.
Olen mukana myös työporukkamme kilometrikisassa (www.kilometrikisa.fi), joka tuo lisää kannustetta pyöräilyyn. Keräämme yhdessä kasaan poljettuja kilometrejä.
Fillari on mukana myös lomamatkalla.
Mikä onkaan hauskempaa kuin polkea vähän pitemmälle kuin jalkapelillä jaksaa.
Kohta voisi suunnitella yön yli pyöräretkeä tai vaikka pyöräretkeä Ahvenanmaan kauniisiin ja erilaisiin maisemiin. Saisikohan porukan kasaan?

Päivi, 5-kymppinen

8.7.2010 0:51

Luonnossa

Vietän kesälomalaisen elämää. Loma alkoi Alppimatkalla, tarkoituksena  patikoida pitkin alppiniittyjä, väistellä Milka lehmiä vähän pelokkaana ja ihailla maisemia sekä valloittaa yksi vuoren huippu.

Herätessäni pikkuisessa Itävaltalaisessa kylässä ensimmäisenä lomapäivän aamuna, ikkunasta näkyi luminen Alppimaisema. Satoi yhä lunta.  Maisema muuttui yhä valkoisemmaksi ja joulu tulikin jo mieleen. Sain koko päivän heitellä lumipalloja.

Tällä kelillä ei ole asiaa vuorenrinteille. Vaelluskengät ovat liian liukkaat.

Kohtasin taas kerran luonnon mahtavuuden. Varaudu aina pahimpaan. Kulje nöyränä ja merkkejä lukien ja havannoiden.

Pääsin kyllä reissulla huiputtamaan yhden 2632 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan kivisen huipunkin, loppumatka lähes nelinkontin.

Maisema palkitsi kiipijän. Ja sitten rauhallisesti alas.

Mitähän seuraavaksi?

kesäisin liikuntaterveisin

Päivi, 5-kymppinen

7.7.2010 17:07

Leirielämää

Suomen Ladun leiripäivät vietettiin kauniilla Suomussalmella viime viikonloppuna.

Sää suosi telttailua ja vaelluskisaa johon otin osaa latuyhdistyksen joukkueessa. Vaelluskilpailussa testataan joukkueen erätaitoja sekä luonnontuntemusta.

Kisassa edettiin suunnistaen tehtävärastilta toiselle. Rasteilla oli joitain kirjallisia kysymyksiä sekä päästiin näyttämään käden- sekä ensiaputaitoja.

Meidän latuyhdistyksestä oli joukkue mukana vaeltamassa ensimmäistä kertaa. Mukavat muistot saatiin mukaan vaikka loppumatkasta tuntui jo puhti loppuvan!

Maasto oli erittäin monipuolista, kaunista kangasmaastoa, suota sekä taimistoa. Viimeisellä suopätkällä oli todella märkää ja jalat kastuivat kun vaelluskengän varsi hörppäsi vettä!

Mukana joukkueilla oli edeltä määrätyt varusteet joihin kuului esimerkiksi puukko ja kirves, kynä sekä ensiapuvälineet.

Heti ensimmäisellä rastilla puukotin palan pois sormesta mutta onneksi mukana olleista ea- välineistä sain laastarin sormeen ja pääsin jatkamaan puukon kanssa tuhertamista.

Lähes viiden tunnin rivakan metsäkeikan jälkeen oli ihanaa päästä suihkuun ja syömään!

Kisa antoi kyllä taas retkeilyintoa! Pitäisi vaan useammin ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä retkelle!

Parasta kuitenkin leiripäivillä oli tuttujen tapaaminen! Ympäri Suomea on tullut ystäviä joita tapaa oikeastaan vain leiripäivillä.

Mukavaa oli yhdessä tuumia rastitehtävien oikeita vastauksia ja kerrata päivän kulkua.

Yhdessä vietettiin iltaa tanssien ja rupatellen. Rakastan tanssimista! Hieno tapahtuma jossa voi yhdistää kaksi suosikkilajia, retkeilyn ja tanssin.

Viikonloppuna kyllä irrottautui arkirutiineista täysin. Tuntui kuin olisi ollut reissussa pidemmänkin aikaa!
 Pauliina