Kirjoitukset kategoriassa ‘kävely’
9.1.2012 21:02
Kyllä ottaa pattiin! Töissä kaikki ahistaa ja työpari ärsyttää!
Pidättäydyn kaatamasta kaikkea pojan niskaan kotiin palattua mutta mies kun lausuu maagiset sanat: mitäs töissä niin sitten sanainen arkku aukeaa ja kaataa kaiken hänen päällensä.
Kaiken vielä pyöriessä päässä puen ja kiiruhdan kävelemään pimeään iltaan.
Otsalampun tuikkeessa laukkaan kun tuulispää pitkin kylätietä. Koiraparka ei meinaa pysyä vauhdissa mukana kun vielä manaan päivän tapahtumia.
Heijastimet kalkattaa yhteen kuin henkensä hädässä viimeisessä ylämäessä ennen suunniteltua kääntöpaikkaa.
Mäen päällä on pakko pysähtyä hengähtämään. Samalla häviää hurja ahdistus ja kiire.
Kun käännyn takaisin huomaan että täysikuu paistaa ohuen pilviverhon läpi keltaisena, upeana. Ulkona näkisi hyvin ilman lamppuakin!
Rauhallisesti kävellen jatkamme matkaa koiran tutkiessa kaikki jänisten ja oravien jäljet.
Lumisade pommittaa kasvoja ja pää tuntuu tyhjältä, hyvältä.
Tämä kallonkutistus toimii aina! Jaksaa vaan nähdä vaivan pukeutua ja lähteä ulos.
Pauliina
AVAINSANAT: heijastin, kävely, kiire, kuu, lumi, otsalamppu
KATEGORIAT: happihyppy, kävely, pimeys, talvi, valo
Ei kommentteja
22.12.2011 21:46
Pimeää riitää pidettäväksi.
Lyhyellä valoisalla olen käynyt kävelemässä koiran kanssa.
Tutulla metsätiellä ja pellolla voisi jo hiihtääkin mutten ole saanut aikaisiksi kaivaa hiihtovermeitä esiin.
Meidän valkoinen hanki on siis pysynyt vesisateista huolimatta paikallaan, kuorettunut vain karkeaksi ja rahisevaksi.
Kävelin tänään mökillä. Joulun laitto on hyvällä mallilla joten nautin rauhallisesta lenkistä.
Järvi on saanut jääpeitteen vasta puoliksi mutta mökkiranta on jo kuitenkin jäässä. Olisi ollutkin aika jännää käydä melomassa juuri Joulun alla!
Nyt on hyvä aika vetää henkeä ja huilata. Ensi vuosi on latuyhdistyksemme juhlavuosi ja olemme suunnitelleet ennätysmäärän retkiä ja tapahtumia.
Sataa lunta kuin amerikkalaisissa jouluelokuvissa, hiljaa ja leijaillen.
Kävelen kotiin virkistyneenä ja rentoutuneena.
Oikein hyvää Joulua ja uutta vuotta kaikille!
Pauliina
AVAINSANAT: hanki, joulu, kävely, lumi, mökki
KATEGORIAT: happihyppy, kävely, liikunta, pimeys, ulkoilu, valo
Ei kommentteja
6.12.2011 16:13
Lumi vaikuttaa minuun kuin aurinko.
Ihanaa valkoista ja valaisevaa puuteria on satanut jo kolmesti maan valkeaksi.
Kahdesti se on myös sulanut pois mutta jospa se kolmas kerta nyt toden sanoo ja maa jää valkeaksi.
Tekisi jo niin mieli hiihtämään ja lumikenkäilemään! Tyydyn kuitenkin kävelelylle metsään, lumi ei vielä riitä hiihtämiseen.
Metsän talvenvietto ei näytä riippuvan lumen määrästä. Vain oravat ja jänikset näyttävät olleen liikenteessä ja kuusikkokin uinuu aivan hiljaisena.
Lumesta näkyy iloitsevan myös pörröturkkinen lappalaisemme joka piehtaroi nautinnollisesti maassa. Koirakin näyttää kuitenkin aistivan metsän rauhan ja hipsuttelee rauhallisesti polkua alun riehakkaan töytäilyn sijaan.
Puolessä välin on pakko pysähtyä lepuuttamaan särkevää kinttua. Toivon Joulupukilta vain ja ainoastaan terveyttä, tämä pitkään kestänyt sairastelu on käynyt hermoilleni kovasti.
Kaikki jälkoja tarvitseva liikunta on pitänyt vaihtaa muuhun. No onpahan tullut kaivettua puntit komerosta ja rääkättyä vatsalihaksia enemmän jumpatessa.
Viimein selviän tykyttävän kinttuni kanssa pihaan.
Kaunis sinivalkolippumme liehuu harmaata taivasta vasten.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Pauliina
AVAINSANAT: kävely, lumi, metsä, polku, terveys
KATEGORIAT: happihyppy, kävely, liikunta, metsäretki, ulkoilu
Ei kommentteja
10.11.2011 13:52
Kuurainen sammalikko rasahtelee mukavasti jalkojen alla metsäpolulla.
Pitkän lämpimän jälkeen pikkupakkanen tuntuu kylmältä. Sauvakävelyni ovat olleet vähissä pitkittyneen flunssan takia. Viimein on kurkkukipu hellittänyt ja läksin metsään kävelylle.
Aurinko luo upeita varjoja ja kuurainen maa kimmeltää. On todella kaunista ja hiljaista. Polulla näkyy paljon hirvien jälkiä, ja koira innostuu niistä kovasti.
Yöllä oli ollut viisi astetta pakkasta ja ojan vesi on jäätynyt. On ihan pakko polkaista sentin paksuinen jää rikki. Läksiessä latasin päälle turhan paljon vaatetta ja hiki nousee selkään.Vai onko kunto huonontunut jo kovasti sairastamisen aikana?
Harmittaa heikko olo vielä kun kelikin on niin upea!
Pihaan saavuttaessa olen jo ihan poikki. Nyt vaan huilaamaan – jospa sitä huomenna olisi jo pirteämpi olo.
Pauliina
AVAINSANAT: flunssa, hirvi, kävellä, kuura, metsä, pakkanen
KATEGORIAT: happihyppy, kävely, liikunta, metsäretki
Ei kommentteja
26.10.2011 11:19
Nuorison pitkän syksyn katkaisee syysloma, ja kun meille vanhemmillekin järjestyi muutama lomapäivä, aloimme kovasti suunnitella yhteistä tekemistä.
Kyllä oli takkusta yhteisen mielekkään puuhailun löytäminen!
Ehdottelin karpaloretkeä ja kylpylää uimisineen sekä kuntosaleineen mutta ei. Mikä sopi toiselle, ei käynyt toiselle. Teinareillamme on jo omat menonsa, mutta nyt halusin, että loma-aika vietetään yhdessä koko perhe.
Viimein päädyttiin reissuun lähikaupunkiin, jossa muuten tulee harvemmin käytyä. Perillä vietettäisiin aikaa ostoksilla, elokuvissa ja katseltaisiin uusia näkymiä.
Olisi kyllä pitänyt olla askelmittari mukana! Muutaman shoppailutunnin jälkeen jalkani olivat ihan kuitit! Mutta mukavaa oli! Laukkasimme tyttäreni kanssa vaatekaupoilla kun miesväki kulki omia reittejään.
Tuntui, että pääsin taas lähelle tytärtäni, joka jo yleensä ottaa etäisyyttä vanhempiinsa kovasti.
Seuraavana päivänä kun turnauskestävyys shoppailussa alkoi rakoilla, päätimme jättää kaupat ja suunnata paikkakunnan ratsastuskoululle morjestamaan vanhaa koulukaveria.
Lomailusta jäi tosi hyvä mieli!
Vaikka nyt ei mentykään luontoon tai tehty minun suosikkijuttujani niin koko perheen yhdessä oleminen ja tekeminen oli mahtavaa.
Pauliina
AVAINSANAT: askelmittari, kävely, loma, shoppailu
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely, ryhmässä liikkuminen
Ei kommentteja
27.9.2011 15:26
Tutut kuviot toistuvat, kun sade lakkaa ja aurinko näyttäytyy on lähdettävä ulos. Kävelysauvat käteen ja kohti sateen mukavaksi pehmentämää metsätietä.
On loistava syyssää! Ruskaväriset puut hehkuvat auringossa ja vesilätäköt kimmeltävät. Kyllä kulkee!
Käännyn risteyksestä ja samassa pääsee kiljahdus. Suuri, musta kyy makaa pitkänä tien laidassa. Refleksit on kohdallaan kun vaistomaisesti hyppään taaksepäin.
Aurinkoläiskään lämmittelemään tullut käärme vaan pysyy paikallaan liikahtamatta. Liekö niin kohmeessa vai leikkiikö se oksaa mutta varmaa on sen tunteneen paikalle tömistelyni. Kierrän otuksen kaukaa ja jatkan ripeästi matkaani.
Sydän jyskyttää kovaa. Ihme miten käärmeen kohtaaminen aina säikäyttää vaikka näen niitä joka syksy lämmittelemässä tiellä. Pitkän aikaa tarkkailen tietä, varsinkin aurinkoisissa kohdissa. Mielessäni toistan mantraani kun jätän kyyn koskematta ei sekään koske minua. Aivan kun käärmeet nyt vaanisivat nilkkojani mutta jotenkin se vaan helpottaa pelkurin mieltä tuo hokema.
On tainnut olla hyvä käärmevuosi kun seuraava kyy löytyy kiepiltä tieltä. Paljon kapeampi ja lyhyempi kuin tuo risteyksen anakonda on tämä auton alle jäänyt ressukka.
Hiki päässä laukkaan lenkin loppuun. Kotona, turvassa.
Minkäs teet pelkurille mutta huomenna lenkille uudestaan.
AVAINSANAT: kävely, kyy, ruska, sää, sauvakävely
KATEGORIAT: kävely, kävelysauvat, kyy, liikunta
1 kommentti
19.9.2011 20:50
Aurinkoisessa syyssäässä ajelimme latuyhdistyksen porukalla päiväpatikkaan Hiidenportin kansallispuistoon Sotkamoon.
Kauniiden maisemien lisäksi pongasimme auton ikkunasta kurkia, kauriita ja kolme komeaa ukkometsoa tien ravissa.
Palolammen lähtöpaikalla nostimme reput selkään ja suunta kohti mahtavaa rotkoa.
Suomi on kauniita retkikohteita pullollaan ja yksi vaikuttavimmista on varmasti Hiidenportin suuri rotko.
Ruskavärien komistamat suoalueet ylitimme pitkoksia pitkin pysähtyen välillä kuvaamaan maisemaa ja poimimaan puolukoita sekä mustikoita.
Tulistelupaikaksi olin valinnut Kitulanlammen laavun joka on mielestäni yksi kauneimmista tulipaikoista!
Kahvipannu tulille ja eväät esiin. Kyllä ulkona ruoka maistuu taivaalliselta!
Patikkamme jatkui Kovasinvaaran vanhan asuinpaikan kautta.
Suuret kivikasat kertoivat omaa tarinaansa kaskeamisesta. Ennen ei eilistä leipää heitetty roskiin niin suuren työn takana sen pöytään saaminen oli!
Pian saavuimmekin jo takaisin autoille ja retkeen tyytyväinen patikkaporukka lähti kotia kohden.
Syksy on mitä mainiointa retkeilyaikaa!
Pauliina
AVAINSANAT: eväät, kansallispuisto, nuotio, patikonti, retkeily, rotko
KATEGORIAT: eväät, kävely, patikoida, retkeily, ryhmässä liikkuminen
1 kommentti
11.6.2011 10:17
Aika kimuranttia on ulkoilu näihin aikoihin.
Jo upea hellesää karsii raskaita lajeja mutta suurin ei voi sanoa este mutta rasite ulkoliikunnalle ovat nyt verenhimoiset ötökät!
Lämmin sää saa paljastamaan olminvaaleat raajat auringolle ja sekös houkuttaa ärhäkkäästi iholle pyrkiviä purijoita kovasti.
Kauniin rusketuksen sijaan raajani ovat täynnä punaisia paukamia jotka kutisevat armottomasti! Sormet syyhyävät raapimaan varsinkin nilkkoja ja korvien taustoja jotka ovat saaneet kunnon osumia.
Metsälenkit ovat nyt pannassa ellei halua vatuloida päälleen vaatekerroksia ja suihkuttaa pintaan myrkkyä kunnolla.
Aukeamman paikan kävelyihin kun varustautuu myrkyllä ja topakalla pihlajanoksalla saa lenkistä nautittavan. Sitten vaan virpoo olkapäältä toiselle pihlajan oksalla kävelyn tahtiin.
Pyöräily ja melonta ovat myös hyviä ötökkäajan liikuntamuotoja. Pyöräillessä vauhtia on kuitenkin sen verran että ihailijat joutuvat sinnittelemään takana ja meloessa kannattaa suosia suuria selkiä sillä rannan läheltä mukaan tarttuu kuitenkin sitkeästi ympärillä surraavia lentäjiä.
Nyt jos koskaan on myös tärkeää olla cool. Kunnon hikoileminen niin että deodorantti pettää ja myrkyt häviävät hien mukana on vastustamaton houkute purijoille.
Tällä hetkellä mäkärät ja itikat, pian paarmat ja syksymmällä hirvikärpäset sekä monet muut innokkaat ihailijat pistävät ulkoliikkujan koville.
Mutta ei lannistuta! Raapimatta oleminen kasvattaa itsehillintää ja ötökkäajan voi sanoa lisäävän harrastettavien liikuntalajien monipuolisuutta.
Kaikesta huolimatta nyt on ihana kesä ja se kannattaa viettää ulkona liikkuen ja nauttien.
Pauliina
AVAINSANAT: hikoileminen, kesä, liikunta, melonta, myrkky, ötökät
KATEGORIAT: kävely, liikunta, metsäretki, pyöräily
Ei kommentteja
27.5.2011 21:13
Kovin epävakaisia ja viileitä ovat kevätkelit olleet.
Iltakävelyitä on jatkettu säiden mukaan ja eilen illalla saatiin nauttia upeasta aurinkoisesta metsälenkistä.
Luonto on nyt upeimmillaan! Tuomet tuoksuvat, linnut laulavat ja puiden lehdet ovat vielä kauniin vaalean vihreitä.
Tutulta metsäpolulta löytyy aina uutta katsottavaa.
Polun varren puoliksi tongittu muurahaispesä sai mielikuvituksen laukkaamaan ja aistit valppaiksi!
Ehkä virittyneen valppauden takia huomasimme useita piilottelevia korvasieniä, tarkkailimme nousevia hiirenportaan koukkumaisia varsia ja kuulostelimme lintujen laulua korvat höröllä.
Mukana puuhaili myös iloinen karvaturri joka olisi kyllä ilmottanut jos suurempi pesäntonkijä olisi ollut lähistöllä.
Nyt kannattaa ehdottomasti lähteä löytöretkelle lähimetsään tutustumaan keväiseen heräävään luontoon ja harjoittamaan kaikkia aisteja monipuolisesti.
Mukaan kun vielä pyytää muut perheenjäsenet tai ystävän ei seikkailu tunnu liian pelottavalta.
Pauliina
KATEGORIAT: kävely, liikunta, metsäretki, patikoida, retkeily
Ei kommentteja
26.5.2011 12:57
Olen osallistumassa huomenna (27.5.) kävelytapahtumaan.
Tarkoituksenani on kävellä 30 km lenkki Vantaan kesäyössä.
Toivottavasti on eilistä lämpimämpi ilta,
kun fillaroimme Länsimetron reitin ja katsastimme
tulevat metroasemat Espoon puolella. Olin aivan kohmeessa.
Retki oli kuitenkin mielenkiintoinen!
Osallistun siis 14. Kesäyön Marssiin, jonka lähtöpaikka on
Hakunilan Urheilupuisto.
Jokaisen kunnolle löytyy esitteen mukaan sopiva reitti.
Saa nähdä haukkaanko liian suuren palan miettiessäni 30 km
kävelyä.
Harjoitteluni ei ole ollut kovin päämäärätietoista.
Olen kävellyt omaa 5 km reittiäni tavalliseen tapaa.
Ehkä kuitenkin piirun verran ahkerammin kuin ilman tulevaa
tapahtumaa. Jaksamiseni jännittää kuitenkin!
Haastan kaikki lähialueen kävelijät mukaan.
Aina kannattaa liikkua, se virkistää ja pitää vireessä.
liikuntaterveisin
Päivi, 50 kymppinen
AVAINSANAT: kävelytapahtuma, Kesäyön Marssi, Länsimetro
KATEGORIAT: kävely
Ei kommentteja
12.5.2011 10:22
Ihanainen kevät tietää myös kovaa kiirettä!
Liikunta on painottunut vahvasti hyötyliikuntaan. Olen haravoinut pihanurmea, kuoputellut kukkapenkkejä ja tehnyt peltotöitä.
Vielä on ikkunatkin pesemättä, taimet haravoimatta ja peltotyötkin kesken.
Eilen muokkasin ja keräsin kiviä parhaan päivän ja nyt kyllä tuntuu jotta jotain tuli tehtyä!
Onneksi kipeimmät lihakset ovat reidet joten on tullut nostettua oikein jaloilla eikä selällä.
Kun ajaa töyssyytät pienen matkan, laskeudut traktorista, keräät kiviä kauhaan ja nouset portaat takaisin pukille toistoja tulee niin hurjasti jotta alkaa jo tuntumaan!
Kaikesta työn paljoudesta huolimatta pitäisi muistaa myös nauttia keväästä. Kaikki kasvaa ja muutuu niin nopeasti!
Koivut ovat kauniin hennon vihreitä, lintukuoro laulaa jo moni äänisesti ja tuntuu ettei kaikkea muutosta kerkiä millään huomata.
Iltaisin olen käynyt rauhallisella kävelyllä poikani ja koiran kanssa.
Rannassa ollaan kiikaroitu lintuja ja tarkkailtu pienen Hirvijoen hurjaa tulvimista ja sen nyt jo rauhoittunutta juoksua.
Pitäisi useammin ottaa aikaa pelkälle luonnon tarkkailulle ja rauhoittumiselle.
On vaan niin levoton olo. Kevättä rinnassa!
Pauliina
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely, liikunta
Ei kommentteja
3.4.2011 9:48
Äkkiä vierähti viikko pohjoisessa Saariselällä.
Olen huomannut itsestäni aijemminkin jotta olen erittäin aurinkovetoinen ulkoilija ja kun nyt saimme nauttia kirkkaasta auringonpaisteesta ulkona oltiin koko päivä.
Naama vaihtoi väriä kun hiihtelimme ja kävelimme hienoissa tunturimaisemissa.
Vähäiseksi jääneen ennakkoharjoittelun takia pidettiin päivämatkat kohtuullisina ja muistettiin pysähtyä juomaan usein.
Saariselän ladut olivat tuttuja jo ennestään mutta vielä oli kokeilematta mahtava pulkkamäki Kaunispään huipulta.
Pulkka vaan käteen ja nousemaan ylös tunturin rinnettä. Huipun kahvilassa käytiin ottamassa rohkaisua kahvien ja munkin muodossa ja sitten mäkeen.
1300 m luvattiin aika jyrkkää laskua ja loppumatkasta kurvailuakin!
Oli mahtavaa! Lapsuuden ahkerista pulkkailukokemuksista oli varmaankin hyötyä koska huima meno pysyi kuitenkin kontrollissa hyvin ja alas päästiin turvallisesti.
Hienon ulkoiluviikon jälkeen oli jo mukavaa lähteä kotiin laukku täynnä hikisiä vaatteita ja mukana mahtavat muistot.
Mutta nyt saavat sukset mennä taas kesälepoon sillä vettä sataa ja lämpöasteitakin on ilmassa.
On aika vaihtaa latua eikun lajia.
Pauliina
AVAINSANAT: harjoittelu, hiihto, Lappi, latu, pulkka, sukset, tunturi
KATEGORIAT: eväät, hiihto, kävely, Lappi, liikunta, sukset
Ei kommentteja
13.3.2011 20:04
Ei mitään uutta liikunnan saralla, liukasta ja kävelyä, luistoa ja pitoa.
En ole saanut laajennettua liikuntaani sisätiloihin.
Taitaa jumppamaksu jäädä kokonaan hyödyntämättä.
Työpäivän päätteeksi kaipaa happea ja ulkona olon ihanuutta.
Kävely- tai hiihtolenkki ei ole kellonaikaan sidottu.
Voi lähteä juuri kun innostus iskee, ei
odottaa klo 19 zumbatuntia.
Muuta ei tarvitse, kuin ylös, ulos ja menoksi.
Tänä talvena olen kovin nauttinyt pitopohjasuksistani.
Sukset ovat aina käyttövalmiit (minun vaatimustasolleni), pitävät ja luistavat.
Toinen jatkuvan ilon aihe on ketju/piikkiset liukuesteeni. Pitävät!
Tosin murskaavan jään/lumen narina on niin kova, että koirat ja ihmiset
kääntyvät katsomaan, kun lähestyn.
Kuulostan ilmeisesti latukoneelta tai rinnetrampparilta.
Pääasia on, ettei askel ole hutera. Siinä kestää muutamat tuijotukset.
liikkumisiin
Päivi, 5kymppinen
AVAINSANAT: liukuesteet, pitopohjasukset
KATEGORIAT: kävely, liikunta, pitopohjasukset, Zumba
Ei kommentteja
9.1.2011 17:30
Uusi työ. Lähdet pimeällä ja palaat pimeällä. Kiireinen päivä sisätiloissa vain nopeat vilkaisut ulos ja jatkamaan, kiireesti.
Viimein koittaa vapaapäivä jolloin pakkasetkin ovat hellittäneet.
Navakka tuuli kuljettaa pilviä taivaalla ja välistä pilkottaa pala sinistä taivasta.
Nyt ulos ja lenkille.
On ihanaa kävellä reippaasti mutta vailla kiirettä! Antaa mielen tyhjentyä työasioista ja rauhoittua.
Aurinkokin pilkistää pilvien lomasta saaden tasaisen hangen kimaltamaan ja siniset varjot syntymään notkoihin.
Käännän kasvot kohti aurinkoa, vielä eivät sen säteet lämmitä.
Tullaan käännekohtaan jatkaako pidemmäm lenkin vai kääntyä takaisin. Pidemmälle vaan, jatkamaan ihanaa rauhoittavaa askellusta.
Olen vapaa!
Pitkä ylämäki vie viimeiset mehut ja on jo pysähdyttävä huokaisemaan.
Kun pääsen pihatielle aurinko on jo laskenut puiden taakse ja hämärä laskeutunut.
Lyhyt on talvinen päivä mutta nyt jo sen kukon askeleen pidempi!
Pauliina
AVAINSANAT: aurinko, kävely, lenkki, pakkanen, rauhoittua, reipas
KATEGORIAT: hyvinvointi, kävely, liikunta
Ei kommentteja
14.12.2010 15:20
Pitelee topakkaa pakkasta.
Ulkoliikunta on jäänyt pidennettyyn postinhakulenkkiin. Pakkanen iskee poskiin ja nenään täysillä vaikka muuten hyvin tarkenisikin.
Tuplaturkkinen lapinkoira ei parinkymmenen asteen pakkasesta vielä hätkähdä! Naama kuurassa se pomppii edellä tutkien jänisten ja oravien kurvailujäljet tarkkaan.
Viikolla sentään sain aikaisiksi käydä talven ensimmäisellä lumikenkäilyllä. Lunta on täällä vieläkin aika vähän mutta puuterihankea riitti hyvin kenkäilyyn.
Kolusin metsän laitaa etsien sopivaa kuusta Jouluksi. Pari mukavaa ehdokasta löytyikin vaikka tanakalla koristelullahan saa kauniin enemmän metsänhoidollisestakin kuusesta.
Huuruiset puut ja valkoinen hanki nostattaa joulutunnelmaa todella! Kun saa vaan itsestään niin paljon irti jotta vatuloi tarpeeksi kerroksia päälle niin ulkoilu tuntuu kyllä hyvälle.
Kunnon hikoiluliikunta jää näillä pakkasilla pariin sulkapalloilukertaan viikossa.
Pelitaitoni on kyllä kehittynyt ihmeesti! Enää ei tule niin paljon hutilyöntejä ja syötötkin sattuu jo oikeaan ruutuun.
Viimeksi saatiinkin hyvät pelit aikaisiksi ja seuraavana päivänä oli selkä- ja pakaralihakset aika tiukalla. Venyttely jäi väliin tietysti vaikka paita märkänä pelattiinkin!
Nyt pitänee keskittyä hyötyliikuntaan joulusiivouksen merkeissä. Ihanaa että pian on Joulu!
Pauliina
AVAINSANAT: hanki, joulu, kävely, lumikenkäily, pakkanen, sulkapallo, venyttely
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely, liikunta
Ei kommentteja
3.12.2010 20:41
Pakkanen on vihdoin hellittänyt – ainakin toistaiseksi. Tänään voiskin tehdä kauppareissun kävellen. Reppu selkään ja menoksi. Jaa, mutta ensin jätepaperit reppuun, keräyspiste kun on kaupan pihapiirissä. Vie mennessäs – tuo tullessas.
Päivi tuossa taannoin testaili erilaisten kenkien pitopohjia. No minä panen ilman muuta vaelluskenkien lisäksi kantapohjapiikit, nehän kietaisee tarran avulla jalkaan tuota pikaa. Hankin ne jo ammoin paljon nuorempana koirankuljetusreissuja varten.
Kävellessä yritän rakentaa kroppani toimimaan rennosti. Kun käytän lihaksiani ja jäseniäni tietoisesti ja kontrolloidusti, ajatusten hyppelehtiminen rauhoittuu. Pään sisäinen melu hiljenee. Teen pari syvää ulos- ja sisään hengitystä ja olo sen kuin paranee.
Lumi narskuu mukavasti ja aurinkokin tirkistelee taivaanrannassa. Saan siis vielä kirkasvalohoitoakin, ehkä vähän d-vitamiiniakin ? Ja ainakin liikuntaa. Reilun 4 kilsan lenkki tuli bonuksena päivän ruokatäydennyksen lisänä.
Kyllä reppu on hyvä keksintö!
Raija, 6-kymppinen
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely, Uncategorized
Ei kommentteja
11.11.2010 20:36
Ensimmäinen pitkä matka etelään on takana. Eikä yhtään tullut aika pitkäksi, vaikka omatoimimatkalaisia oltiin ja ilman tarkempia ennakkosuunnitelmia. Perillä odotti netin kautta vuokrattu kaksio välimerinäköalalla. Ja mikä näköala se olikaan, kaikki ateriat kämpillä syötiin omalla parvekkeella. Illalla tosin piti vetää fleecet päälle, mutta sitten olikin mukava istuskella pimenevää iltaa katsellen.
Tarkoituksenamme oli viettää 4 viikon jakso mahdollisimman kodinomaisesti ja samalla ranskalaisittain. Siis paikallisherkkuja itse kokaten ja lähiympäristöön tutustuen.
Taloyhtiön takaa alkoi vuorenrinne, jossa risteili vaelluspolkuja. Sieltäkös vasta maisemat avautuivat. Vuoristoreittejä Rivierallakin on lähes joka kylän ja kaupungin lähistöllä. Kävelimme niitä ahkerasti ja kerran jouduimme keskelle villisian metsästystä.
Nähdessäni ensimmäisen pyssymiehen, säikähdin hieman, lieköhän paikallinen kylähullu liikeellä? Uskaltauduimme kuitenkin juttusille ja saimme sen verran selvää, että miehen mielestä oli täysin turvallista kulkea vaelluspolkua eteenpäin.
No jonkin matkan päässä näkyi 2-3 pyssymiestä passissa eri puolilla vuorenrinnettä yläpuolellamme. Huh. Mutta jatkoimme matkaa, kun kerran polkua turvalliseksi kehuttiin.
Puolen tunnin kapuamisen jälkeen reittimme yhtyi kylätiehen, jossa näimme kyltin käynnissä olevasta metsästyksestä. Tämä tiedon lisäksi kyltissä sanottiin ”varokaa luoteja” !!! Siinä ranskalaisten käsitys turvallisesta reitistä!
Paikalliseen meininkiin kuuluvat viikonloppuisin erilaiset myyjäiset toreilla ja turuilla: on kirppiksiä, viinijuhlia ja taidetapahtumia. Niissä kierrellessä saa kyllä askelmittariin kovia lukemia. Ja jos haluaa uudenlaista haastetta, voi kävellä rannassa aivan vedenrajan hietikkoa kilometritolkulla.
Yhtenä viikonloppuna päätimme mennä oikein kunnolla vaeltamaan ja valitsimme kohteeksi Italian puolella Cinque Terra –nimisen alueen, jota oli aiemmin syksyllä esitelty mm. Hesarin sivuilla. Perillä kyllä sitten selvisi, ettei vaelluksesta perinteisen käsityksen mukaan tulisi mitään.
Samoilla rinteillä portaita kiipeili nimittäin tuhansia muitakin. Pahimmillaan joutui jonottamaan polun kapeimmilla paikoilla, että pääsi etenemään. Mutta henkeäsalpaavan komeita oli maisemat ja historialliset pikkukaupungit, joiden läpi reitit johtavat. En nyt varsinaisesti vaelluskohteeksi sitä suosittelisi, mutta kävellen liikkuvalle maisemabongarille kylläkin.
Reissun aikana kävelyretkien lisäksi pelattiin niin tennistä kuin golfiakin. Ja tietysti käytiin parissa taiteilijakodissa, joita rivieralla on todella paljon, mm. Cezanne, Renoir, Matisse jne.
Taas tuli selväksi, että liikunnasta saa paljon iloa myös ulkomaanmatkalla.
Raija, 6-kymppinen
KATEGORIAT: kävely, liikunta, ryhmässä liikkuminen, vaeltaminen
Ei kommentteja
11.11.2010 12:10
On laiskottanut armottomasti koko syksyn!
Sahailutyöt taimikolla ovat jääneet ainoaksi ulkoiluksi. Kävelylenkille minut on saanut vain hyvä ystäväni naapurista ja miten mukavaa se on sitten ollutkaan!
Ulkoilu on mahtavaa porukassa! Siinä ei huomaa kurjaa keliä ja pidempikin lenkki kulkee huomaamatta.
Pitäisi sopia ystävän kanssa lenkille hakuvuorot niin kumpin hyötyisi siitä. Eihän sitä voi olla lähtemättä kun toinen tulee innolla hakemaan saati luistaa omasta hakuvuorosta.
Eilen sentään riehaannuin kävelylenkille metsään. Koira pomppi innoissaan mukaan ja koska lunta oli satanut yön aikana reilut 10 cm niin metsä oli kaunis ja hiljainen.
Lumi kuusten oksilla toi ihan jouluista tunnelmaa.
Parvi hömötiaisia puuhasi koivussa. Nyt pitääkin muistaa aloittaa lintujen talviruokinta.
Orava juoksi polun yli ja onneksi koiran huomio oli muualla ettei se sännännyt pörröhännän perään.
Hiki puski pintaa ylämäessä ja manasin huonoa kenkävalintaani. Kumpparit olivat liian liukkaat ja löysät lumen peittämälle epätasaiselle metsäpolulle.
Viimein pääsin metsäautotielle jolle olikin kertynyt jo hyvästi lunta…
Täytyy kaivaa monot ja sukset varastosta sillä nyt riitti kävely!
Jahuu! Nyt pääsee hiihtämään!
Pauliina
AVAINSANAT: hiihtäminen, kävely, kumisaappaat, lumi, metsäpolku, monot, talviruokinta, ystävät
KATEGORIAT: hiihto, hyötyliikunta, kävely, liikunta, metsäretki, ryhmässä liikkuminen
Ei kommentteja
23.10.2010 14:56
Velttous
Päivän valoisa aika vähenee vauhdilla, samoin käy oman aktiivisuusasteeni.
Kävelylenkille, sauvakävelylle tai jumppaan on tosi vaikea lähteä. Kaikki tekosyyt on
jo nyt lokakuussa kertaalleen käytetty.
Kuitenkin liikunta tekee tosi hyvää, happi virkistää ja ryhtikin pysyy suorempana.
Miten motivoisin itseni, miten voittaisin sen veltomman minäni?
itsensäkehittämisterveisin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: kävelylenkki, velttous
KATEGORIAT: kävely, liikunta
Ei kommentteja
18.9.2010 12:57
Ihanat aurinkoiset syysilmat ja taimiston raivaus ovat ehdottomia syksysuosikkejani!
Kunnon hikihommaa raivausahan kanssa, siinä näkee työnsä jäljen maiseman muuttumisena ja samalla ajatus taimien pelastamisesta saa sahan laulamaan innolla.
Rehevät lehtomaat kun antavat kuusen kasvuunlähdölle suuria haasteita. Ensin pitää pärjätä kasvussa heinikon, horsmien ja vatukon kanssa sitten vanhat kaskimaat puskevat pihlajaa oikein urakalla!
Sahailin jo viidettä päivää kaataen pihlajikkoa kunnes kypärän suojasta ja silmälaseistakin huolimatta iski pihlaja alaoikealta suoraan silmääni!
Auuuu!
Siinä olikin sitten keplottelua että pääsin aukolta pois! Teki mieli sulkea molemmat silmät ja huimasi kun könysin aukolta kohti tietä ja pihaa.
Kiitos hyvien naapurien joilta sain kyydin lääkäriin! Merirosvolappu silmään ja parinlaisia tippoja mukaan. Odottelua ja parantelua.
Kyllä sitä on vajavainen äkkisistään yksisilmäisenä!
Valonarkuus on pahinta. Ei oikein kärsi tihrustaa terveelläkään silmällä, saati katsoa telkkaria tai lukea mitään. Univelat on kyllä nyt tullut kuitattua!
Parin sisällä olo päivän jälkeen oli kyllä pakko päästä ulos! Sympatiat ovat suuret vanhuksia ja pitkäaikais sairaita kohtaan jotka joutuvat viettämään pitkät ajat sisällä.
Lierihatulla ja aurinkolaseilla varustautuneena läksin ulos, istumaan edes kuistille. Voi miten hyvältä tuntui raikas ulkoilma! Siitä pystyi nauttimaan silmät kiinni istuen ja sisään hengittäen kostean raikasta syysilmaa!
Tänään kävin jo postilla ja pomimassa omenia puutarhasta. Näkökyky on vielä sumea mutta valonarkuus on vähentynyt ja merirosvolappu siirretty ensiapuvarusteisiin.
Onneksi sataa tihuttaa. Raivaus urakka saa odottaa silmän kunnolla paranemista.
Mutta ulos täytyy tänään vielä päästä uudestaan virkistymään ja vahvistumaan.
Pauliina
AVAINSANAT: lääkäri, raivata, sahata, syyssää, ulkoilla, univelka, virkistyä
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely
Ei kommentteja
