Kirjoitukset kategoriassa ‘liikunta’
20.2.2011 20:04
Ei mitään uutta liikunnan saralla, pakkasta ja kävelyä.
On saanut pakottaa itsensä kävelylenkille,
pakkanen on nipistänyt nenää ja sormenpäitä.
Aurinko tekee ihmeitä.
Kevätauringon innoittamana keksin ottaa eväät mukaan
kävelylenkilleni.
Aamulla lämpömittarin näyttäessä – 26 astetta, idea oli hiipumassa.
Pidin kuitenkin kiinni suunnitelmastani ja
eväiden ollessa valmiina repussa, mittari näytti enää 10 pakkasastetta.
Oli tosi mahtava tunne, istua kivellä, katse Suomenlahdelle, hanki kimalsi ja
aurinko lämmitti poskia.
Kädessä höyryävä kahvimuki!
Niin pieni vaiva ja niin suuri iloa!
Kannattaa testata,
liikuntaterveisin
Päivi, 5-kymppinen
KATEGORIAT: eväät, liikunta
Ei kommentteja
9.1.2011 17:30
Uusi työ. Lähdet pimeällä ja palaat pimeällä. Kiireinen päivä sisätiloissa vain nopeat vilkaisut ulos ja jatkamaan, kiireesti.
Viimein koittaa vapaapäivä jolloin pakkasetkin ovat hellittäneet.
Navakka tuuli kuljettaa pilviä taivaalla ja välistä pilkottaa pala sinistä taivasta.
Nyt ulos ja lenkille.
On ihanaa kävellä reippaasti mutta vailla kiirettä! Antaa mielen tyhjentyä työasioista ja rauhoittua.
Aurinkokin pilkistää pilvien lomasta saaden tasaisen hangen kimaltamaan ja siniset varjot syntymään notkoihin.
Käännän kasvot kohti aurinkoa, vielä eivät sen säteet lämmitä.
Tullaan käännekohtaan jatkaako pidemmäm lenkin vai kääntyä takaisin. Pidemmälle vaan, jatkamaan ihanaa rauhoittavaa askellusta.
Olen vapaa!
Pitkä ylämäki vie viimeiset mehut ja on jo pysähdyttävä huokaisemaan.
Kun pääsen pihatielle aurinko on jo laskenut puiden taakse ja hämärä laskeutunut.
Lyhyt on talvinen päivä mutta nyt jo sen kukon askeleen pidempi!
Pauliina
AVAINSANAT: aurinko, kävely, lenkki, pakkanen, rauhoittua, reipas
KATEGORIAT: hyvinvointi, kävely, liikunta
Ei kommentteja
30.12.2010 10:40
Aikaisemmin, ennen kuin olin löytänyt pitopohjasukset, lumikenkäilin talvisin innokkaasti.
Lumikenkäilen yhä! Se on helppo tapa päästä sisälle talviseen luontoon.
Maanantaina Espoon luminen luonto oli mahtavaa. Oittaan kumpuilevassa mäntymaastossa oli
tunne välillä kuin Pekka Halosen talvimaalauksissa.
Muutaman kilometrin merkitty lumikenkäreitti helpotti kulkua, sillä meillä
on etelässä lunta yli 70 cm. Jopa lumikengillä kuiva pakkaslumi upottaa jonkin verran.
Kaakao ja munkki maistuivat leppoisan lumikenkälenkin jälkeen. Suosittelen.
ET nettisivulla on hyvät klipit lumikenkäilystyä, välineistä ja tekniikasta, kannattaa
katsoa ja ottaa oppia!
Ulkoilemisiin!
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: lumikenkäreitti
KATEGORIAT: liikunta, lumikenkäily, Oittaa
Ei kommentteja
15.12.2010 0:17
Nyt olen löytänyt mahtavat talvipiikit!
Microspikes teholiukueste, väri kauniin punainen ja piikit kuin niittinikkarilla.
Mutta nyt ei tarvitse jännittää, pysyykö pystyssä vai ei! Onko kukaan muu testannut nämä?
Aamulenkille näin mahtavan kauniina talvipäivänä pitää lähteä, vapaapäivän kunniaksi
heti aamulla.
Tapaamisiin raitilla!
Kuka on korkannut jo ladut?
Minä odotan malttamattomana tilattuja pitopohjasuksia, liene toimisivat hyvin
näillä keleillä
Liikkumisiin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: talvipiikit, teholiukueste
KATEGORIAT: liikunta
Ei kommentteja
14.12.2010 15:20
Pitelee topakkaa pakkasta.
Ulkoliikunta on jäänyt pidennettyyn postinhakulenkkiin. Pakkanen iskee poskiin ja nenään täysillä vaikka muuten hyvin tarkenisikin.
Tuplaturkkinen lapinkoira ei parinkymmenen asteen pakkasesta vielä hätkähdä! Naama kuurassa se pomppii edellä tutkien jänisten ja oravien kurvailujäljet tarkkaan.
Viikolla sentään sain aikaisiksi käydä talven ensimmäisellä lumikenkäilyllä. Lunta on täällä vieläkin aika vähän mutta puuterihankea riitti hyvin kenkäilyyn.
Kolusin metsän laitaa etsien sopivaa kuusta Jouluksi. Pari mukavaa ehdokasta löytyikin vaikka tanakalla koristelullahan saa kauniin enemmän metsänhoidollisestakin kuusesta.
Huuruiset puut ja valkoinen hanki nostattaa joulutunnelmaa todella! Kun saa vaan itsestään niin paljon irti jotta vatuloi tarpeeksi kerroksia päälle niin ulkoilu tuntuu kyllä hyvälle.
Kunnon hikoiluliikunta jää näillä pakkasilla pariin sulkapalloilukertaan viikossa.
Pelitaitoni on kyllä kehittynyt ihmeesti! Enää ei tule niin paljon hutilyöntejä ja syötötkin sattuu jo oikeaan ruutuun.
Viimeksi saatiinkin hyvät pelit aikaisiksi ja seuraavana päivänä oli selkä- ja pakaralihakset aika tiukalla. Venyttely jäi väliin tietysti vaikka paita märkänä pelattiinkin!
Nyt pitänee keskittyä hyötyliikuntaan joulusiivouksen merkeissä. Ihanaa että pian on Joulu!
Pauliina
AVAINSANAT: hanki, joulu, kävely, lumikenkäily, pakkanen, sulkapallo, venyttely
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely, liikunta
Ei kommentteja
28.11.2010 13:13
Hiihtokausi on jo avattu parilla pyrähdyksellä metsäautotiellä ja pellolla.
Lunta saisi tulla lisää! Suurimmat kivet tulevat vähäisestä lumesta läpi laittaen suksien pohjat ja hiihtäjän tasapainon koville.
Kaupungin laduilla voi vasta mennä luistelutyylillä ja minua kun nyt viehättää tuo perinteinen enemmän.
Vuosien hiihtämättömyyden jälkeen aloitin luistelutyylillä.
Ostin naapurin hiihdon veteraanimaailmanmestarilta entiset kilpasukset ja hän neuvoi tekniikkaakin.
Välineitä ei voinut ainakaan syyttää ja urheasti ladulle opettelemaan luisteluhiihdon saloja.
Parin talven kuokkimisen jälkeen alkoi tuo perinteisen latu vetää puoleensa ja vaihdoin tyyliä.
Tulisi nyt vaan lunta lisää sillä hiihtäminen on todella mukavaa!
Latuyhdistyksessämme on pelattu sulkapalloa jo vuosia. Neljä kertaa viikossa toistuvat pelikerrat ovat olleet täynnä varsinkin nuoria pelaajia.
Sulkapallohan vaatii nopeita, teräviä liikkeitä – näin ajattelin ja välttelin lajia. Minä kun en ole erityisen nopea niin en käynyt edes kokeilemassa pelaamista.
Kunnes ystäväni toi lentopallovuoroon mailansa mukanaan.
Nyt pelaan sulkapalloa pari kertaa viikossa alottelijoiden- ja perhevuorolla ja mikä parasta teini-ikäinen poikani on innostunut pelistä myös.
Kun pelaajat ovat suht samantasoisia syntyy meiltäkin hyviä palloralleja jotka saavat sykkeen nousemaan ja hien virtaamaan.
Eiköhän se nopeus ja terävyyskin kehity pelikertojen myötä!
Eri lajeja kannattaa siis rohkeasti lähteä kokeilemaan. Mukava, itsellesopiva liikuntamuoto voi löytyä yllättävästäkin lajista!
Pauliina
AVAINSANAT: hiihto, latu, liikuntamuoto, maailmanmestari, nopeus, sukset, sulkapallo
KATEGORIAT: hiihto, liikunta
Ei kommentteja
24.11.2010 21:33
Ihana, kaunis ja valoisa luminen aika on koittanut.
Nauttikaamme!
Samoin on alkanut luistelu, liukastelu ja varovasti kävely, polvet lukossa!
Talvikenkien pohjamateriaali on aika luokatonta.
Olen läpikäynyt useammat talvikenkämallit hakien vakaapohjaista talvikävelyjalkinetta;
Eccon talvilenkkarit, luistavat pohjat
CAT, nilkkurit, tosi liukaat pohjat pakkasella
Columbia karvatalvikengaät, pitävät joten kuten.
pohjiin?
Pitäisiköhän siirtyä irtopiikkipohjiin?
Kävelyterveisin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: liukastelu, talvikengät
KATEGORIAT: liikunta, tasapainoharjoittelu
1 kommentti
11.11.2010 20:36
Ensimmäinen pitkä matka etelään on takana. Eikä yhtään tullut aika pitkäksi, vaikka omatoimimatkalaisia oltiin ja ilman tarkempia ennakkosuunnitelmia. Perillä odotti netin kautta vuokrattu kaksio välimerinäköalalla. Ja mikä näköala se olikaan, kaikki ateriat kämpillä syötiin omalla parvekkeella. Illalla tosin piti vetää fleecet päälle, mutta sitten olikin mukava istuskella pimenevää iltaa katsellen.
Tarkoituksenamme oli viettää 4 viikon jakso mahdollisimman kodinomaisesti ja samalla ranskalaisittain. Siis paikallisherkkuja itse kokaten ja lähiympäristöön tutustuen.
Taloyhtiön takaa alkoi vuorenrinne, jossa risteili vaelluspolkuja. Sieltäkös vasta maisemat avautuivat. Vuoristoreittejä Rivierallakin on lähes joka kylän ja kaupungin lähistöllä. Kävelimme niitä ahkerasti ja kerran jouduimme keskelle villisian metsästystä.
Nähdessäni ensimmäisen pyssymiehen, säikähdin hieman, lieköhän paikallinen kylähullu liikeellä? Uskaltauduimme kuitenkin juttusille ja saimme sen verran selvää, että miehen mielestä oli täysin turvallista kulkea vaelluspolkua eteenpäin.
No jonkin matkan päässä näkyi 2-3 pyssymiestä passissa eri puolilla vuorenrinnettä yläpuolellamme. Huh. Mutta jatkoimme matkaa, kun kerran polkua turvalliseksi kehuttiin.
Puolen tunnin kapuamisen jälkeen reittimme yhtyi kylätiehen, jossa näimme kyltin käynnissä olevasta metsästyksestä. Tämä tiedon lisäksi kyltissä sanottiin ”varokaa luoteja” !!! Siinä ranskalaisten käsitys turvallisesta reitistä!
Paikalliseen meininkiin kuuluvat viikonloppuisin erilaiset myyjäiset toreilla ja turuilla: on kirppiksiä, viinijuhlia ja taidetapahtumia. Niissä kierrellessä saa kyllä askelmittariin kovia lukemia. Ja jos haluaa uudenlaista haastetta, voi kävellä rannassa aivan vedenrajan hietikkoa kilometritolkulla.
Yhtenä viikonloppuna päätimme mennä oikein kunnolla vaeltamaan ja valitsimme kohteeksi Italian puolella Cinque Terra –nimisen alueen, jota oli aiemmin syksyllä esitelty mm. Hesarin sivuilla. Perillä kyllä sitten selvisi, ettei vaelluksesta perinteisen käsityksen mukaan tulisi mitään.
Samoilla rinteillä portaita kiipeili nimittäin tuhansia muitakin. Pahimmillaan joutui jonottamaan polun kapeimmilla paikoilla, että pääsi etenemään. Mutta henkeäsalpaavan komeita oli maisemat ja historialliset pikkukaupungit, joiden läpi reitit johtavat. En nyt varsinaisesti vaelluskohteeksi sitä suosittelisi, mutta kävellen liikkuvalle maisemabongarille kylläkin.
Reissun aikana kävelyretkien lisäksi pelattiin niin tennistä kuin golfiakin. Ja tietysti käytiin parissa taiteilijakodissa, joita rivieralla on todella paljon, mm. Cezanne, Renoir, Matisse jne.
Taas tuli selväksi, että liikunnasta saa paljon iloa myös ulkomaanmatkalla.
Raija, 6-kymppinen
KATEGORIAT: kävely, liikunta, ryhmässä liikkuminen, vaeltaminen
Ei kommentteja
11.11.2010 12:10
On laiskottanut armottomasti koko syksyn!
Sahailutyöt taimikolla ovat jääneet ainoaksi ulkoiluksi. Kävelylenkille minut on saanut vain hyvä ystäväni naapurista ja miten mukavaa se on sitten ollutkaan!
Ulkoilu on mahtavaa porukassa! Siinä ei huomaa kurjaa keliä ja pidempikin lenkki kulkee huomaamatta.
Pitäisi sopia ystävän kanssa lenkille hakuvuorot niin kumpin hyötyisi siitä. Eihän sitä voi olla lähtemättä kun toinen tulee innolla hakemaan saati luistaa omasta hakuvuorosta.
Eilen sentään riehaannuin kävelylenkille metsään. Koira pomppi innoissaan mukaan ja koska lunta oli satanut yön aikana reilut 10 cm niin metsä oli kaunis ja hiljainen.
Lumi kuusten oksilla toi ihan jouluista tunnelmaa.
Parvi hömötiaisia puuhasi koivussa. Nyt pitääkin muistaa aloittaa lintujen talviruokinta.
Orava juoksi polun yli ja onneksi koiran huomio oli muualla ettei se sännännyt pörröhännän perään.
Hiki puski pintaa ylämäessä ja manasin huonoa kenkävalintaani. Kumpparit olivat liian liukkaat ja löysät lumen peittämälle epätasaiselle metsäpolulle.
Viimein pääsin metsäautotielle jolle olikin kertynyt jo hyvästi lunta…
Täytyy kaivaa monot ja sukset varastosta sillä nyt riitti kävely!
Jahuu! Nyt pääsee hiihtämään!
Pauliina
AVAINSANAT: hiihtäminen, kävely, kumisaappaat, lumi, metsäpolku, monot, talviruokinta, ystävät
KATEGORIAT: hiihto, hyötyliikunta, kävely, liikunta, metsäretki, ryhmässä liikkuminen
Ei kommentteja
8.11.2010 16:35
Kävelen ja voin paremmin. Välillä mietin, josko hölkkä tekisi hyvää luustolle.
Aloitin 20 hölkkäaskeleella jossakin kävelylenkin vaiheessa ja nyt on 100 hölkkäaskelparia taulussa.
Menee jo aika jouhevasti.
Kohta voi kävelylenkkarit vaihtaa juoksulenkkareihin!!!!!!
Pyhänpäivä aamun kävelylenkillä tihkusateessa pohdiskelin miten alppikylissä ihmiset tervehtivät
kohdatessaan toisiaan, myös tuntemattomia turisteja. Minä pidän siitä tavasta!
Hetken päähänpistosta päätin harjoitella mielestäni mahtavaa tapaa.
Tervehdin lenkkipolulla vastaantulevia toivottamalla hyvää huomenta.
En oikein saanut vastakaikua – vielä!. Tapa tervehtiä vastaantulevaa on mahtava, jatkan harjoitusta.
Toimiihan se jo Lapin reiteillä!
Lumen odotuksin, olen hankkinut itselleni pitopohjasukset.
Maltan tuskin odottaa ensilatua!
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: hölkkä, hölkkälenkkarit, juoksulenkkarit, luusto, tervehdys
KATEGORIAT: hiihto, liikunta
Ei kommentteja
23.10.2010 14:56
Velttous
Päivän valoisa aika vähenee vauhdilla, samoin käy oman aktiivisuusasteeni.
Kävelylenkille, sauvakävelylle tai jumppaan on tosi vaikea lähteä. Kaikki tekosyyt on
jo nyt lokakuussa kertaalleen käytetty.
Kuitenkin liikunta tekee tosi hyvää, happi virkistää ja ryhtikin pysyy suorempana.
Miten motivoisin itseni, miten voittaisin sen veltomman minäni?
itsensäkehittämisterveisin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: kävelylenkki, velttous
KATEGORIAT: kävely, liikunta
Ei kommentteja
2.10.2010 14:01
Nyt se karmeus on raportoitu. Liikapainon ja nousseen verenpaineen johdosta
kehon ikäni on korkeampi kuin fyysinen ikäni.Voi masennus!
Olen pettänyt itseäni, vaikka housunkaulukseni on kiristynyt kiristymistään ja on kertonut omaa
viestiään jo kauan.
Olen ajatellut aina, että kun liikun suhteellisen usein kehoni voi hyvin, samoin henkinen minäni.
Totuus on että minun energian kulutustasolla syön PALJON enemmän kuin kulutan.
Vaikka kirjaan jo liikkumiseni liikuntapäiväkirjaan, eli tiedän tasantarkkaan
montako kävely- ja jumppakertaa on viikossa.Se, mitä syön ratkaisee.
Ja sitä en kirjaa….
Vastuu on minulla. Saa nähdä oliko tämä kehon ikä testi käännekohta. Hyvinvoimisiin!
Kävelyterveisin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: energia, fyysinen ikä, henkinen ikä, kehon ikä, liikapaino, liikkua, verenpaine
KATEGORIAT: hyvinvointi, liikunta
Ei kommentteja
22.9.2010 23:04
Nyt on Rovaniemi ollut etunenässä huomioimassa kävelijöiden etua ympärivuotisesti.
Rovaniemellä on Ounasvaaran laelle merkitty liene Suomen ensimmäinen talvikävelyreitti.
Jippii!! Mahtavaa!!
Itse sauvakävelen läpi vuoden. Maastossa, Espoon Puolarmaarissa tai Helsingin Paloheinässä.
Kun lumi sataa maahan ja latukone pörisee,me kävelijät emme pääse enää tutuille pururadoille.
Joudumme hakemaan reittimme kukin ties mistä!
Nyt siihen voi etelässäkin tulla muutos, jos vain liikuntapäättäjät ottavat oppia Rovaniemeltä.
Nimettään jokin reitti TALVIKÄVELYreitiksi, merkataan se hauskalla lumihiutale+kävelija merkillä.
Kaikki voittavat ja liikkuvat yhdessä, sulassa sovussa ja hyvillä mielin.
Mistäköhän löytyy seuraava merkitty talvikävelyreitti, kuka tietää?????
Kävelyterveisin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: talvikävelyreitti
KATEGORIAT: liikunta
Ei kommentteja
8.9.2010 9:37
Akkoja, pappeja, karttuja ja rajarikkojen tarkkailua.
Vuosittainen Savo – Karjalan latualueen kyykkäturnaus pidettiin viime viikonloppuna.
Aamu varhain pakattiin sauvat kyytiin ja käännettiin nokka kohti Joensuuta ja pian olimmekin perinnepelin pyörteissä.
“Kyykkä tekee nöyräksi”, näin totesi yksi pelin veteraaneista. Totta! Vaikka kuinka olit heittävinäsi sauvan eli kartun kohti kyykkäpalikkaa, saattoi matkalle ilmaantua monta mutkaa ja hyväksi tarkoitettu osuma menikinkin surkeaksi ohiheitoksi!
Minulla ei ole suurta kilpailuviettiä mutta mukaan on aina mukava lähteä sillä kisoissa tapaa ihmisisä joita ei muualla tule nähtyä.
On mukava kerrata kuulumisia pelin sivussa. Vaikka sivusta sataa heittoohjeita pysyy keskustelumme usein muissa asioissa.
Välillä piti jo komentaa miehiä poistumaan naisten pelistä! Meillä kun oli ihan omat leppoisat pelit käynnissä.
Kuuden pelatun pelin jälkeen käsivarren voimat olivat hyytyneet ja onneksi pystyi jo siirtymään seuraamaan toisten peliä.
Päivä oli jo pitkällä kun tarkkojen pistelaskujen jälkeen julistettiin voittajat. Jokainen pappi ja akka oli kirjattu pöytäkirjoihin ja ohiheittojen määräkin ratkaisi pronssimitalin saajan!
Nyt on taas uutta intoa harjoitella! Ensi vuonna lyön oman tulokseni varmasti!
No, mukaan lähden kuitenkin tuttuja tapaamaan, jäi ne harjottelut mihin tahansa!
Pauliina
AVAINSANAT: heittää, heittoohjeet, karttu, keskustelu, kilpailla, kyykkä, pelata, Savo-Karjala
KATEGORIAT: kyykkä, liikunta, perinne
Ei kommentteja
5.9.2010 21:08
Kahvakuulaan törmää nyt joka saralla;kahvipöytäpuheissa, mediassa…
Työtoverini innostui kahvakuulasta jo vuosia sitten ja veti minut mukaan lajiin.
Tosin ostin söpön värisen kahvakuulan, kun sattui silmiin kaupassa. Siihen jäi sen lajin harrastaminen-
Kunnes viime talvena Voimistelijoiden jumppatarjontaan tuli kolmen kerran kahvakuulaohjaus.
Menin mukaan ja innostuin lajista. Tosin oman kahvakuulan käyttäminen ei aktivoitunut vielä tästäkään..
Mutta nyt se alkoi ryminällä. Kahvakuulatunti on tarjolla joka lauantai ja vetäjä osaa motivoida ja
ennenkaikkea innostavasti esittää ”räkki”, turkkilainen tervehdys, veto jne liikkeitä
Ja mikä parasta,kun harjoittelen innolla, teen liikkeet kunnolla, keskivartalossa alkaa tapahtua ,vihdoinkin, ihmeitä. Saas` nähdä!
Taas innostunut uudesta lajista, jos tämä tehoaisi.
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: kahvakuula
KATEGORIAT: liikunta
Ei kommentteja
30.8.2010 18:17
Sateet ovat tulleet. Ja ukkoset. Tiedän kyllä, että joka sää on ulkoilusää… Silti, syksyn sisäliikuntojen käynnistymisen aikoihin pitää erityisesti valpastua. Ryhmät täyttyvät todella nopeasti.
Työväenopistojen ilmoittautumiset on onneksi ainakin pääkaupunkiseudulla saatu vihdoin nettiin. Sorminäppäryys on valttia, mutta enää ei ole pakko näpytellä puhelinnumeroa uudelleen ja uudelleen. Eikä istua luuri korvalla tuntikaupalla.
Oma ilmoittautumiseni ainakin onnistui sujuvasti verkon kautta kun olin etukäteen kirjoittanut ylös kurssin tunnuksen ja muut tarvittavat tiedot valmiiksi läppärin viereen. Piti vain etukäteen myös päättää kokeilisinkohan zumbaa tai jotain muuta tanssillista?
Minä olen ryhmäliikkuja, yksin kuntoileminen ei saa minua liikkeelle. Ryhmässä innostus tiivistyy ja yhteinen tsemppaaminen antaa lisävoimia.
Omalla kohdallani syksy tarkoittaa myös viikoittaisen, jo monivuotisen naisten tennisryhmän käynnistymistä. Pelaamme nelinpeliä kahdella kentällä ja peliparit arvotaan joka kerran. Meillä on todella kiva porukka ja pukuhuoneessa käsitellään monenkirjavia aiheita ja sovitaan myös silloin tällöin yhteisistä kulttuuririennoista.
Toinen vakioryhmäni on aamujooga, jonka alkamista odottelen jo malttamattomana. Joogaryhmästä ammennan hyvää oloa ja minut ohjataan lempeästi rauhoittumiseen ja vapauttavaan rentoutumiseen.Tarvitsen jonkun toisen kertomaan, että voin hellittää! Jooga antaa minulle uskomattoman paljon uutta energiaa. Alkaisipa jo pian!
Näin kesän päättymiseen voi suhtautua suopeasti, kun edessä on uusia kivoja juttuja ja tekemistä.
Raija 6-kymppinen
AVAINSANAT: jooga, liikuntaryhmät, tennis, yhdessä liikkuminen
KATEGORIAT: jooga, liikunta, ryhmässä liikkuminen, tennis
Ei kommentteja
23.8.2010 16:35
Ihana ilta.
Päätimme lähteä iltalenkille pojan kanssa, hän pyörällä ja minä kävellen.
Karvainen lenkkikaveri oli myös innolla lähdössä mukaan kun kelikin oli viilentynyt miellyttäväksi.
Aurinko paistoi ja sorainen kylätie oli hyvä kävellä.
Ilmassa tuoksui yhä paahtunut vilja vaikka sänget jo loistivatkin kullankeltaisina puinnin jälkeen.
Leppoisa, kiireetön liikunta tuntui todella hyvälle!
Oli hyvä vain askeltaa rauhassa, nauttia kiireettömyydestä ja katsella tehtyjen töiden jälkijä.
Tuli vahva kiitollisuuden ja elossa olemisen tunne.
Kaikki oli kohdallaan.
Pauliina
AVAINSANAT: kävely, kiireettömyys, lenkkeily, liikunta, puinti, vilja
KATEGORIAT: kävely, liikunta
Ei kommentteja
24.7.2010 14:37
Kyllä on ollut kuumaa!
Auringossa vietetyn liikunnallisen työpäivän jälkeen ei ole enää tehnyt mieli liikkumaan. Hyvä kun on saanut juotua ja levättyä tarpeeksi!
Nyt on olo kuin rautakangella. Lihakset ovat aivan jumissa.
Lämpö varmaan piti lihakset notkeina mutta nyt ilman viilistyttyä jalkojen lihaksia särkee ja liikkeellelähtö on kankeaa sekä nykivää.
Nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja venytellä, pitkään ja rauhassa!
Kantapää ei mene lähellekkään pakaroita reittä venytettäessä. Lonkankoukistajat ovat aivan jumissa ja lonkkia tuntuu särkevän koko ajan.
Toistan samat varovaiset venytykset monta kertaa päivässä, keskittyen reisiin, lonkankoukistajiin ja pakaroihin.
Pikkuhiljaa jumit antavat myöden ja lihasten pakotuskin vähenee.
Tästä täytyisi tehdä työpäivän jälkeinen rutiini eikä antaa sohvan houkutukselle heti periksi.
Vaikka tietää venytyksen hyödyn ei vaan ole saanut itseään liikkeelle ja antanut kotitöidenkin olla tärkeämpiä kuin itsestä huolehtimisen.
Mutta nyt on ryhdistäydytty ja ihanaa kesää on vielä jäljellä niin liikkumiseen kuin nautiskeluunkin.
Pauliina
AVAINSANAT: hyötyliikunta, lihakset, liikunta, nautiskelu, rutiini, venyttely
KATEGORIAT: hyötyliikunta, kävely, liikunta, sohva
2 kommenttia
21.7.2010 9:57
Vietän kesälomaani patikoiden. Erilaisessa luonnossa kävelyn merkitys
on minulle kasvanut vuosien myötä. Kävelyretkien lisääntyessä ymmärrän joka kerta vähän enemmän
miksi lähden retkille.
Luonnossa liikkuminen lataa toimistotyöläisen akkuja helposti ja reippaasti:
Vuoren, tunturin huipulla tunnen saavuttaneeni jotain ja ylittäneeni oman laiskuusrajani,
Huiputtaminen on mieletön energialataus, jaksaa taas,
Huipulla maisemaa on joka puolella, se ympäröi minut,
Lenkin jälkeen positiivisen jaksamisen lataus on huipussaan.
Opin juuri ET lehden jutusta että ” jokainen patikkapäivä, jokainen retki vahvistaa elämystä,
joka syntyy rauhallisesta liikkumisesta, ulkoilmasta, maisemasta ja ajatuksien kiireettömästä yhdessäolosta”.
Niin yksinkertaista, kun sen oikein oivaltaa.Suosittelen!
Kävelemisiin
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: energialataus, huiputtaminen
KATEGORIAT: liikunta, patikoida
Ei kommentteja
7.7.2010 17:07
Suomen Ladun leiripäivät vietettiin kauniilla Suomussalmella viime viikonloppuna.
Sää suosi telttailua ja vaelluskisaa johon otin osaa latuyhdistyksen joukkueessa. Vaelluskilpailussa testataan joukkueen erätaitoja sekä luonnontuntemusta.
Kisassa edettiin suunnistaen tehtävärastilta toiselle. Rasteilla oli joitain kirjallisia kysymyksiä sekä päästiin näyttämään käden- sekä ensiaputaitoja.
Meidän latuyhdistyksestä oli joukkue mukana vaeltamassa ensimmäistä kertaa. Mukavat muistot saatiin mukaan vaikka loppumatkasta tuntui jo puhti loppuvan!
Maasto oli erittäin monipuolista, kaunista kangasmaastoa, suota sekä taimistoa. Viimeisellä suopätkällä oli todella märkää ja jalat kastuivat kun vaelluskengän varsi hörppäsi vettä!
Mukana joukkueilla oli edeltä määrätyt varusteet joihin kuului esimerkiksi puukko ja kirves, kynä sekä ensiapuvälineet.
Heti ensimmäisellä rastilla puukotin palan pois sormesta mutta onneksi mukana olleista ea- välineistä sain laastarin sormeen ja pääsin jatkamaan puukon kanssa tuhertamista.
Lähes viiden tunnin rivakan metsäkeikan jälkeen oli ihanaa päästä suihkuun ja syömään!
Kisa antoi kyllä taas retkeilyintoa! Pitäisi vaan useammin ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä retkelle!
Parasta kuitenkin leiripäivillä oli tuttujen tapaaminen! Ympäri Suomea on tullut ystäviä joita tapaa oikeastaan vain leiripäivillä.
Mukavaa oli yhdessä tuumia rastitehtävien oikeita vastauksia ja kerrata päivän kulkua.
Yhdessä vietettiin iltaa tanssien ja rupatellen. Rakastan tanssimista! Hieno tapahtuma jossa voi yhdistää kaksi suosikkilajia, retkeilyn ja tanssin.
Viikonloppuna kyllä irrottautui arkirutiineista täysin. Tuntui kuin olisi ollut reissussa pidemmänkin aikaa!
Pauliina
AVAINSANAT: kirves, leiripäivät, retkeily, suunnistus, tanssi, telttailu, vaellus, varusteet
KATEGORIAT: kävely, liikunta, retkeily
Ei kommentteja
