Kirjoitukset kategoriassa ‘perinne’

8.9.2010 9:37

Kyykintää

Akkoja, pappeja, karttuja ja rajarikkojen tarkkailua.

Vuosittainen Savo – Karjalan latualueen kyykkäturnaus pidettiin viime viikonloppuna.

Aamu varhain pakattiin sauvat kyytiin ja käännettiin nokka kohti Joensuuta ja pian olimmekin perinnepelin pyörteissä.

“Kyykkä tekee nöyräksi”, näin totesi yksi pelin veteraaneista. Totta! Vaikka kuinka olit heittävinäsi sauvan eli kartun kohti kyykkäpalikkaa, saattoi matkalle ilmaantua monta mutkaa ja hyväksi tarkoitettu osuma menikinkin surkeaksi ohiheitoksi!

Minulla ei ole suurta kilpailuviettiä mutta mukaan on aina mukava lähteä sillä kisoissa tapaa ihmisisä joita ei muualla tule nähtyä.

On mukava kerrata kuulumisia pelin sivussa. Vaikka sivusta sataa heittoohjeita pysyy keskustelumme usein muissa asioissa.

Välillä piti jo komentaa miehiä poistumaan naisten pelistä! Meillä kun oli ihan omat leppoisat pelit käynnissä.

Kuuden pelatun pelin jälkeen käsivarren voimat olivat hyytyneet ja onneksi pystyi jo siirtymään seuraamaan toisten peliä.

Päivä oli jo pitkällä kun tarkkojen pistelaskujen jälkeen julistettiin voittajat. Jokainen pappi ja akka oli kirjattu pöytäkirjoihin ja ohiheittojen määräkin ratkaisi pronssimitalin saajan!

Nyt on taas uutta intoa harjoitella! Ensi vuonna lyön oman tulokseni varmasti!

No, mukaan lähden kuitenkin tuttuja tapaamaan,  jäi ne harjottelut mihin tahansa!

Pauliina

21.5.2010 19:55

Retkussa retkeilyyn

Retkeilyssä on sitä jotain! Tärkeintä ei ole nopeasti perille pääseminen vaan matka itse.

Vielä kun retken saa jakaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa on se yhtä juhlaa, kelistä riippumatta.

Aina löytyy jotain nähtävää ja tutkittavaa jonka haluaa jakaa toisen kanssa.

Koulun kolmipäiväinen kevätretki suuntautui Kolin maisemiin. Mikäpä oli liikkua kansallismaisemassa kun lämmin sää räjäytti esiin monenlaisia kasveja ja puihin lehdet. Lintukuoro lauloi ja aurinko helli helteellä.

Retkellä ei saa olla kiire tai liian tiukka aikataulu. Mekin etenimme rauhallista tahtia välillä huilaten ja maisemaa ihaillen.

Erilaisten luontoaiheiden mukaan nimetyt polut antoivat tietoa niin kasveista ja geologiasta kuin meidän alastamme luonnon ennallistamisesta sekä sen monimuotoisuudesta.

Mukavaa oli porukalla tunnistaa maasta työntyviä kasvien alkuja ja ihailla hyvin hoidettuja perinnebiotooppeja.

Tärkein retkeilyväline ovat hyvät kengät. Ne eivät tarvitse olla kaupan kalleimmat vaan kunnolla jalkaan sopivat. Muita varusteita voi sitten hankkia myöhemmin vaikka alennusmyynneistä.

Aina ei tarvitse lähteä Lappiin asti. Omalta seutukunnalta löytyy varmasti mielenkiintoista nähtävää vaikka päivä- tai viikonloppuretkelle. Sitten kun kokemusta karttuu voi suunnata pidemmälle reissulle kaikki varusteet mukana kantaen.

Eri luonnon- ja kansallispuistoista on helppo aloittaa retkeily. Reiteistä löytyvät hyvät kartat ja ne on luokiteltu vaikeusasteen mukaan. Huonompikin suunnistaja pärjää varmasti sillä reitit ovat yleensä hyvin merkityt.

Retken kruunaavat eväät! Ulkoilmassa ja liikunnan jälkeen ruoka maistuu liiankin hyvin! Elävällä tulella valmistettu ruoka savuaromeineen on yksi retkeilyn kohokohdista, nuotiokahveista puhumattakaan!

Meillä oli upea reissu! Päätimme aloittaa vuosittaiset tapaamiset retkeilyn merkeissä. Siinä tulee pidettyä yhteyttä toisiin ja tutustuttua uusiin kohteisiin eri puolella Suomea.

Viikonlopunkin reissussa kerkiää hyvin päivittää toisten puuhailut ja parantaa maailmaa oikein urakalla.

 Pauliina