Kirjoitukset kategoriassa ‘pimeys’

9.1.2012 21:02

Ärrin purrin!

Kyllä ottaa pattiin! Töissä kaikki ahistaa ja työpari ärsyttää!

Pidättäydyn kaatamasta kaikkea pojan niskaan kotiin palattua mutta mies kun lausuu maagiset sanat: mitäs töissä niin sitten sanainen arkku aukeaa ja kaataa kaiken hänen päällensä.

Kaiken vielä pyöriessä päässä puen ja kiiruhdan kävelemään pimeään iltaan.

Otsalampun tuikkeessa laukkaan kun tuulispää pitkin kylätietä. Koiraparka ei meinaa  pysyä vauhdissa mukana kun vielä manaan päivän tapahtumia.

Heijastimet kalkattaa yhteen kuin henkensä hädässä viimeisessä ylämäessä ennen suunniteltua kääntöpaikkaa.

Mäen päällä on pakko pysähtyä hengähtämään. Samalla häviää hurja ahdistus ja kiire.

Kun käännyn takaisin huomaan että täysikuu paistaa ohuen pilviverhon läpi keltaisena, upeana.  Ulkona näkisi hyvin ilman lamppuakin!

Rauhallisesti kävellen jatkamme matkaa koiran tutkiessa kaikki jänisten ja oravien jäljet.

Lumisade pommittaa kasvoja ja pää tuntuu tyhjältä, hyvältä.

Tämä kallonkutistus toimii aina! Jaksaa vaan nähdä vaivan pukeutua ja lähteä ulos.

 

Pauliina

22.12.2011 21:46

Joulun alla

Pimeää riitää pidettäväksi.

Lyhyellä valoisalla olen käynyt kävelemässä koiran kanssa.

Tutulla metsätiellä ja pellolla voisi jo hiihtääkin mutten ole saanut aikaisiksi kaivaa hiihtovermeitä esiin.

Meidän valkoinen hanki on siis pysynyt vesisateista huolimatta paikallaan, kuorettunut vain karkeaksi ja rahisevaksi.

Kävelin tänään mökillä. Joulun laitto on hyvällä mallilla joten nautin rauhallisesta lenkistä.

Järvi on saanut jääpeitteen vasta puoliksi mutta mökkiranta on jo kuitenkin jäässä. Olisi ollutkin aika jännää käydä melomassa juuri Joulun alla!

Nyt on hyvä aika vetää henkeä ja huilata. Ensi vuosi on latuyhdistyksemme juhlavuosi ja olemme suunnitelleet ennätysmäärän retkiä ja tapahtumia.

Sataa lunta kuin amerikkalaisissa jouluelokuvissa, hiljaa ja leijaillen.

Kävelen kotiin virkistyneenä ja rentoutuneena.

Oikein hyvää Joulua ja uutta vuotta kaikille!

Pauliina