Kirjoitukset avainsanalla ‘hiihto’
3.4.2011 9:48
Äkkiä vierähti viikko pohjoisessa Saariselällä.
Olen huomannut itsestäni aijemminkin jotta olen erittäin aurinkovetoinen ulkoilija ja kun nyt saimme nauttia kirkkaasta auringonpaisteesta ulkona oltiin koko päivä.
Naama vaihtoi väriä kun hiihtelimme ja kävelimme hienoissa tunturimaisemissa.
Vähäiseksi jääneen ennakkoharjoittelun takia pidettiin päivämatkat kohtuullisina ja muistettiin pysähtyä juomaan usein.
Saariselän ladut olivat tuttuja jo ennestään mutta vielä oli kokeilematta mahtava pulkkamäki Kaunispään huipulta.
Pulkka vaan käteen ja nousemaan ylös tunturin rinnettä. Huipun kahvilassa käytiin ottamassa rohkaisua kahvien ja munkin muodossa ja sitten mäkeen.
1300 m luvattiin aika jyrkkää laskua ja loppumatkasta kurvailuakin!
Oli mahtavaa! Lapsuuden ahkerista pulkkailukokemuksista oli varmaankin hyötyä koska huima meno pysyi kuitenkin kontrollissa hyvin ja alas päästiin turvallisesti.
Hienon ulkoiluviikon jälkeen oli jo mukavaa lähteä kotiin laukku täynnä hikisiä vaatteita ja mukana mahtavat muistot.
Mutta nyt saavat sukset mennä taas kesälepoon sillä vettä sataa ja lämpöasteitakin on ilmassa.
On aika vaihtaa latua eikun lajia.
Pauliina
AVAINSANAT: harjoittelu, hiihto, Lappi, latu, pulkka, sukset, tunturi
KATEGORIAT: eväät, hiihto, kävely, Lappi, liikunta, sukset
Ei kommentteja
28.11.2010 13:13
Hiihtokausi on jo avattu parilla pyrähdyksellä metsäautotiellä ja pellolla.
Lunta saisi tulla lisää! Suurimmat kivet tulevat vähäisestä lumesta läpi laittaen suksien pohjat ja hiihtäjän tasapainon koville.
Kaupungin laduilla voi vasta mennä luistelutyylillä ja minua kun nyt viehättää tuo perinteinen enemmän.
Vuosien hiihtämättömyyden jälkeen aloitin luistelutyylillä.
Ostin naapurin hiihdon veteraanimaailmanmestarilta entiset kilpasukset ja hän neuvoi tekniikkaakin.
Välineitä ei voinut ainakaan syyttää ja urheasti ladulle opettelemaan luisteluhiihdon saloja.
Parin talven kuokkimisen jälkeen alkoi tuo perinteisen latu vetää puoleensa ja vaihdoin tyyliä.
Tulisi nyt vaan lunta lisää sillä hiihtäminen on todella mukavaa!
Latuyhdistyksessämme on pelattu sulkapalloa jo vuosia. Neljä kertaa viikossa toistuvat pelikerrat ovat olleet täynnä varsinkin nuoria pelaajia.
Sulkapallohan vaatii nopeita, teräviä liikkeitä – näin ajattelin ja välttelin lajia. Minä kun en ole erityisen nopea niin en käynyt edes kokeilemassa pelaamista.
Kunnes ystäväni toi lentopallovuoroon mailansa mukanaan.
Nyt pelaan sulkapalloa pari kertaa viikossa alottelijoiden- ja perhevuorolla ja mikä parasta teini-ikäinen poikani on innostunut pelistä myös.
Kun pelaajat ovat suht samantasoisia syntyy meiltäkin hyviä palloralleja jotka saavat sykkeen nousemaan ja hien virtaamaan.
Eiköhän se nopeus ja terävyyskin kehity pelikertojen myötä!
Eri lajeja kannattaa siis rohkeasti lähteä kokeilemaan. Mukava, itsellesopiva liikuntamuoto voi löytyä yllättävästäkin lajista!
Pauliina
AVAINSANAT: hiihto, latu, liikuntamuoto, maailmanmestari, nopeus, sukset, sulkapallo
KATEGORIAT: hiihto, liikunta
Ei kommentteja
22.4.2010 15:50
Olen saanut nauttia Lapin valosta 2,5 viikkoa, aivan mahtavaa! Tunturialueista on nähty Ruka, Pyhä, Ylläs sekä Salla. Vuorokaudet ovat pohjoisessa jo tosi valoisat, liene tunti lisää valoisaa aikaa verrattuna etelään. Aurinko vain on ollut aika harvinaista herkkua tällä lomalla. Olen tosin oppinut monia hauskoja pikkujippoja helpottamaan omaa angstista maailmaani.
Luin kolumnin, minkä allekirjoitan 100 %. Jutun aiheena olivat anti-age tuotteet. Media ja mainosmaailma ovat täynnä anti-age asioita meille monikymppisille. Aina löytyy täsmätuotteita, joka ikään kuuluvina, esikuvinaan filmimaailman kauneusikonit. Ja minä tasaisin välein sorrun mainosihmisten lupauksiin ja lopputulema on sama vanha tuttu minä.
Uusi ajatus, johon törmäsin oli lyhyesti, anti-age roskakoriin, olkaamme ylpeinä vintage. Hyvinvoinnissamme tärkeintä on syödä monipuolisesti, ilman kikkailua, nukkua ja ulkoilla riittävästi. Ottaa vastuu itsestä ja unohtaa vippaskonstit. Noudatan nyt tätä ohjenuoraa ylpeänä, miksen älynnyt aikaisemmin…
Olen pitkällä talvilomalla Lapin eri tuntureilla harjoittanut liikuntaa, nukkunut hyvät unet sekä nauttinut lähiherkkuja. Maastohiihto sujuu yhä hyvin uusilla ”helpposuksillani”. Pitoa löytyy ja luistokin on ihan sopiva. Säät ovat olleet plussan puolella. Sukseni toimivat loistavasti 0 ja piirun verran plussan puolella.
Sallan laduilla, kun aamupäivä lämpötila on jo yli + 5, pikkulipsumista tapahtuu. Täytyy tutustua, pitäisikö suksia huoltaa tai esim. karhentaa? Ja siis täytyy tunnustaa etten ole päässyt testaamaan ”helpposuksiani” kunnon pakkasella. Kylmintä on ollut -2. Jää ensi talven laduille se testi.
Hiihtolenkin päälle olen nauttinut spinnning, body shape tai kuntopiiri tunneista tai lumikenkäretkestä tunturin huipulle ilta-auringossa. Kuntopiiri tunnilla kehitimme hyvän jumpan TV katsomisen lomassa. Ota paino toiseen käteen ja tee sivuttaistaivutuksia, kyllä vyötärömakkarat saavat kyytiä. Voit samalla nousta varpaille, tekee hyvää jalkapohjalihaksille, varsinkin jos on poikittaisholvin laskeuma.
Toisen kikan opin, että kehoa rasvatessa voi tehdä hyviä tasapainoharjoituksia, seistä yhdellä jalalla ja levittää kosteusvoidetta toiselle puolelle. Hauska juttu yhdistää kaksi kurjaa hommaa, joista ainakin itse lintsaan aika paljon.
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: Anti-age, aurinko, body shape, hiihto, kolumni, kuntopiiri, Lappi, liikunta, loma, lumikenkäily, maasto, Pyhä, Ruka, Salla, spinning, sukset, täsmätuote, tunturi, vintage, Ylläs
KATEGORIAT: Anti-age
Ei kommentteja
1.4.2010 20:05
Se on kiivasta kevättä!
Sukset on putsattu ja pakattu odottamaan ensi talvea. Hiihtokelit tuntuivat loppuvan liian lyhyeen!
Kautta voisi tietysti jatkaa pohjoisessa mutta siihen ei minulla nyt ole mahdollisuutta.
Ei oikein tiedä mikä olisi mukavin ulkoilumuoto.
Sorapintainen kylätie on jo lumesta sula mutta osin roudassa, osin kuralöllöä.
Muualla on kuitenkin vielä paljon lunta ja ihana auringon paiste houkuttelee lenkille.
Lumikengät kainaloon, koira hihnaan ja suunta kohti rantamökkiä.
Pujottelen tien pahimmat löllöt tuumaillen miten taajamiin rakennetaan hidastepomppuja kun meillä on niitä ihan luonnostaan ja riesaksi asti.
Mökkitien alussa saa laittaa lumikengät jalkaan. Lumi on todella märkää ja upottavaa.
Vaikka lämmintä on +10 niin viima saa pipon pysymään korvilla. Nyt on niin helppo saada flunssa!
Loppumatka mennään pellon yli. Lumi sulaa altapäin ja askeleeni aiheuttavat hangen pinnalla hienoja vajoamia isolla alalla.
Välillä lähtee vajoama etenemään hangessa kuin jonossa kaatuvat Domino pelin nappulat!
Jäniksen tuoreet jäljet saavat koiran innostumaan mutta se ei lähde takaani minnekkään, sillä hanki upottaa puoleen sääreen lumikengistä huolimatta. Viisas koira!
Viimein päästään mökin pihaan. Onneksi kaikki on kunnossa, vain jänikset ovat vierailleet pihassa.
Ihanaa istahtaa kuistille aurinkoon, huopakatto tiputtaa vettä, järven jää näyttää tummalta ja hauraalta.
Kevät keikuttaa, keikuttaa!
Pauliina
AVAINSANAT: aurinko, hiihto, jänikset, järven jää, kevät, lumikengät, mökki, sukset, ulkoilla
KATEGORIAT: hiihto, Lappi, liikunta, sukset
Ei kommentteja
26.3.2010 16:09
Hiihtolenkki oli mielessä mutta luonnonvoimat ovat järjestäneet muuta liikuntaa. Taivaalta on tullut poissa ollessani taas lunta. Kyllä nyt jo sais riittää tätä sorttia, mur mur.
Onneksi aurinko paistaa ja ulkona on kiva olla. Ehkä lapiointi menee siinä sivussa kun antaa samalla ajatusten mennä vapaapudotusta.
Ystävä on juuri palannut Etelä-Euroopasta lomalta. Ja ei kuulemma ollut yhtään vatsavaivoja, vaikka söi kaikkia maitotuotteita ihan tuosta noin vaan.
Siis mikä mättää Valion ja Arlan tuotantoprosessissa? Miksi puoli Suomea on tullut laktoosi-intolerantiksi vaikka ennen vanhaan ei ollut mitään ongelmia? Ja annas olla kun matkustaa ulkomaille, vaivat häviävät tykkänään.
Jatkan lumihommaa vielä jonkin aikaa luomentyöntimellä lykkien. Aikamoinen sanahirviö, jota olen joskus pluugaksi myös kuullut kutsuttavan. Suojalumi painaa ja vaihdan vanhaan kunnon lapioon.
Välillä pitää muistaa katsoa auringon kimallusta hangella, ja kuunnella tippuvia räystäitä. Ja vetää vähän (ihan vähänkin riittää) suupieliä ylöspäin. Aivot kuulemma tuottaa siten lisää hyvänolon tunnetta automaattisesti.
Lumityö alkaa tuntua ristiselässä ja ranteissakin. Lopetan tältä päivältä ja päätän vielä illalla käydä rentoilemassa kävelytiellä, sellaista joustavaa ryhdikästä masai-kävelyä.
Eiköhän se auta siihenkin, että lumityölihakset ei niin kipeydy.
Raija, 6-kymppinen
AVAINSANAT: hanki, hiihto, kävely, lumi, lumityöt, masai, suoja, vähälaktoosinen, vatsavaivat
KATEGORIAT: hiihto, liikunta, lumityöt
Ei kommentteja
26.3.2010 16:07
Kuluva talvi on ollut mahtava mahdollisuus talviurheilulajien harrastajille. Lumikinokset ovat suorastaan kutsuneet ulos.
Minä olen ollut lumikenkäilemässä, laskettelemassa, talvisauvakävelemässä tai muuten vain kävelemässä ja nauttimassa talvisessa luonnossa.
Maastohiihto oli vielä korkkaamatta. Hanki oli kimallellut jo niin pitkään, ladut olivat täynnä ihmisiä ja minä olen kaikesta huolimatta utelias ihminen.
Minun kompastuskiveni on aina ollut voitelu. En osaa sitä, vaikka olen monet demot vierestä seurannut. Suksissani pito ei pidä ja luisto ei toimi, hermot siinä menee.
Sain mahdollisuuden testata uuden aallon suksia, jotka eivät vaadi minkäänlaista voitelua. Toimivat kuulemma kaikissa sääolosuhteissa. Ovat siis juuri minua varten, kun olen perinteisen hiihdon ystävä.
Suksien valintakin on tosi helppoa. Ei enää nöyryyttävää tiedustelua suksivuokraamossa, paljonkos rouva painaa yms.
Näiden suksien valinta on tosi helppoa. Suksien pituussuositus on hiihtäjän pituus + 15 – 20 cm ja sitten menoksi. Valitsin siis 183 cm perinteisen sukset.
Ulkona oli pikkupakkanen ja vähän vettä ladulla. Unelmasukseni toimivat. Hiihtäminen oli tukevan pitävää ja alamäessä vähän tukka hulmusikin.
Totesin mielessäni, nämä ovat minun sukseni. Toimivat kuulemma hyvin juuri -1 -8 asteessa. Nyt odotakin taas kunnon pakkasia, että pääsen testaamaan suksiani erilaisessa kelissä.
Siihen luo hyvän mahdollisuuden tuleva vapaa, kun keskiviikkona alkaa ansaittu 2,5 viikon talviloma Lapin hangilla.
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: hanki, hiihto, Lappi, laskettelu, latu, lumi, lumikenkäily, maastohiihto, pakkanen, sauvakävely, sukset, talvi, talviurheilu, voitelu
KATEGORIAT: hiihto, Lappi, sukset
Ei kommentteja
16.3.2010 17:02
Olen hiihtänyt joka päivä!
Hiihtoon on löytynyt mukava rytmi ja hengityskin kulkee helpommin. Olisiko kuntokin kasvanut hieman sillä hiihtomatkaa on voinut lisätä uudella lenkillä.
Kova yöpakkanen siirsi hiihtämisen iltapäivälle. Tutuksi tullut latu on todella liukas ja hyvässä kunnossa.
Alamäen kova vauhti nostaa vedet silmiin. Onneksi urassa ei vielä ole roskia, äkkipysähdys toisi ainakin kunnon mustelman.
Metsässä mutkan takaa esiin tulee mies. Nahkatakissa ja pikkukengissä latu-uraa kävelevä tyyppi ei oikein sovi kuvaan!
Ylämäessä saa polkea kunnolla että sukset pitäisivät kunnolla.
Latu poikkeaa järven jäälle seuraillen rantaviivaa. Varjossa luisto on huonompi ja kova viima saa painamaan pipon paremmin korville.
Rytmikäs vuorotahti tuntuu rennolta, lähes automaattiselta ja ajatukset tuumailevat niitä näitä.
Aurinko paistaa ja hiihtäminen on nautinto. Olen täysin koukussa!
Pauliina, 4-kymppinen
AVAINSANAT: aurinko, hengitys, hiihto, latu, metsä, pakkaset, pipo, roska, sukset
KATEGORIAT: hiihto, liikunta
Ei kommentteja
12.3.2010 18:52
Kun eilen kärvisteltiin vesisateessa niin tänään saatiin nauttia täydellisestä talvisäästä.
Aurinko paistoi täydeltä terältä ja pikkupakkanen houkuteli ladulle heti aamusta. Ihanaa oli hiihtää, ladulta ei olisi malttanut lähteä pois! Viimein alkoi nälkä kurnia ja oli lähdettävä kotiin.
Ainavalmis lenkkikaverini Suomenlapinkoira Tempo ei tykkää yhtään hiihtoinnostani koska se ei pääse toimintaan mukaan. Painava runtti polkisi ladut rikki ja täälläpäin ei tunneta koiralatuja.
Hienosta kelistä johtuen oli ulos päästävä vielä uudestaan! Koira remmiin ja kun sillä tuntui virtaa olevan niin hurjasti, kaivoin lasten hankeen jättämän potkukelkan esiin.
Koiranremmi potkurinsarveen ja menoksi! Mieletön luisto ja vauhdin hurma! Mieleen tuli takavuosien tekopirteä appelsiinimainos jossa helemat paukkuu.
Vesisade oli tehnyt tienpinnan todella liukkaaksi ja alamäkeen sai jarrutella tosissaan ettei menopeli karannut käsistä ja koira vallan läkähtynyt.
Kurvasimme kylätieltä järven yli auratulle jäätielle. Ensin arvelutti jään kestävyys mutta kun naapurin pojat ajelivat siellä autolla ja pilkkijät istuivat ihan rauhassa jatkettiin matkaa. Jäätielle oli yläntänyt vettä ja nyt oli potkurista todella apua kun tie oli sileällä jäällä.
Tempo ryyppäsi vettä aukinaisesta uvenavannosta ja minä oikaisin välillä selkääni. Potkuri kulki kevyesti ja koira ravasi vierellä iloisena. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Nyt varmasti tuli päivän D-vitamiiniannos täyteen ja nenälle pari uutta pisamaa.
Pauliina, 4-kymppinen
AVAINSANAT: aurinko, hiihto, jäätie, liukkaus, potkuri, Suomenlapinkoira, vitamiini
KATEGORIAT: hiihto, liikunta
Ei kommentteja
11.3.2010 10:47
Vihdoin on tarpeeksi lunta!
Alkutalven lumisateet kiersivät Koillis-Savon niin hyvin ettei hiihtämisesta tullut yhtään mitään. Lumi oli puuterimaista pöllyten latukelkan edessä karkuun ja varvusto paistoi metsiköissä. Myös tanakat yli -20 asteen pakkaset hillitsivät hiihtohaluja kummasti.
Kouluvuosien kaameiden liikuntatuntien jälkeen meni 10 vuotta etten suksille noussut. Ainainen kilpaileminen ja arvosteleminen, toisinsanoin häviäminen söi lajin mielekkyyden nollaan.
Uudestaan tuli suksille noustua lasten kanssa ja mikä tajunnan räjäyttävä oivallus olikaan se ettei tarvitse hiihtää kilpaa. Hiihdosta voi ja saa nauttia juuri niin hitaasti kun haluaa eikä kukaan kellota aikaasi tai merkkaa muistiin puutteellista tekniikkaasi.
Lenkin aikana voi pysähtyä, huokasta ja kuunnella lintujen laulua ihan rauhassa. Nopeammat kyllä väistävät ja ladulle mahtuvat niin vauhdikkaat sukkahousumiehet kuin lapset vanhempineen.
Hiihto on kyllä todellinen välinelaji. Jos sukset lipsuu ja monot kalvaa – niillähän on juuri tuo paha tapa – niin eipä meno maistu. Sopivat varusteet ja tarpeeksi vähän päälle niin välttyy kouluaikaisen niska limassa tunteen sillä hiihtoon tulee himo.
Erilaiset laturetket ja kuutamohiihtot ovat hienoja oman kunnon testaajia . Niistä saa sopivan porkkanan harjoitteluun jos sohva meinaa vetää liikaa puoleensa.
Olin mukana järjestämässä kuutamohiihtoa jossa lammen ympäri oleva latu valaistiin soihduin ja rannalla roihusivat nuotiot. Vaikkei kuu näyttäytynytkään oli latu kaunis ja tunnelmallinen.
Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä, nauttien ja juuri omaan tahtiin. Heti huomenna ladulle uudestaan!
Pauliina, 4-kymppinen
AVAINSANAT: hiihto, koulu, kuu, kuutamo, latu, lumi, nautiskella, retki, sohva, sukset
KATEGORIAT: hiihto, liikunta
3 kommenttia
1.3.2010 15:34
Minä liikun ja ulkoilen, sillä pidän herkuista liikaa. Kauhun tasapaino laittaa liikkeelle.
Tosin matkan varrella mukaan on tarttunut myös aimo annos innostusta siitä hyväolon tunteesta, joka vallitsee hyvän kävelylenkin jälkeen.
Pää pysyy koossa, kovan ja hektisen työpäivän jälkeen.
Lajiskaalani on laaja; kävely, sauvakävely, lumikenkäily, laskettelu, perinteinen hiihto, pyöräily, jumppa sekä pyrkimys hyötyliikuntaan.
Liikkumattomuuteen olen hyvä keksimään syitä, mutta onneksi usein myös aktiivinen puoleni voittaa ja lähden eteenpäin.
Luontoon, metsään lumikengillä. Kaikki kokeilemaan, kehotan minä! Liikunnallista maaliskuuta!
Päivi, 5-kymppinen
AVAINSANAT: hiihto, hyötyliikunta, jumppa, kävely, laskettelu, liikkumattomuus, liikunta, lumikenkäily, luonto, metsä, pyöräily, sauvakävely, tasapaino, ulkoilu
KATEGORIAT: hyötyliikunta, liikunta, retkeily
Ei kommentteja
1.3.2010 15:15
Flunssasta juuri toipuneena katson ikkunasta ulos, aurinko siellä kurkistelee huurteisten puiden takaa. Se houkuttelee, suorastaan viekoittelee.
Katsahdan vielä sohvalla pehmeänä lojuvaan villapeittoon, sekin tuntuu houkuttelevalta. Vaiennan kuitenkin sisäisen laiskamatoni. Hop hop, mars matkaan.
Pakkasta on sen verran, että kerroksia pitää pukea alle. Ja voi sitä ihanuutta kun pääsen liikkeelle, jalkojen alla narskuu ja harakka nauraa jo melkein keväisesti.
Huomaan yllätyksekseni, että kaupunginosani pienelle peltoaukealle on ajettu hiihtolatu ja sen viereen kävelypolku. Se ei kuulu viralliseen latureitistöön, vaan onpa viranomainen ollut kerrankin innovatiivinen ja joustava.
Ladulla sujuttelee äiti parin tenavan kanssa, ja näkyy siellä muitakin olevan. Hiihtäjien lisäksi samaa uraa kulkee pari kävelijää ja koiran ulkoiluttaja.
Ulkoiluttaja pysähtyy hiihtäjät kohdatessaan ja koira istuu kuuliaisesti vieressä haukkumatta ja nuuhkimatta pieniä hiihtäjiä. Niin sitä pitää.
Kävelen hissukseen maisemaa ihaillen ja lintuja kuunnellen. Toipilaana ei kannata hikeentyä.
Hiljalleen tuntuu, että ajatukset asettuvat ja mieli vaeltelee kauniissa maisemassa. Ehkä parin päivän päästä voi jo mennä vähän reippaammin.
AVAINSANAT: aurinko, flunssa, hiihtäminen, hiihto, latu, pakkanen, peitto, sohva, toipilas, ulkoilu
KATEGORIAT: liikunta
Ei kommentteja
