Asioilla on taipumus kasaantua!
Ensin menee viikkokin ettei tapahdu mitään ihmeitä ja sitten ilmaantuu kaksi mielenkiintoista retkeä ja tietysti samalle päivälle!
Kansalaisopiston linturetki starttaa heti aamu yhdeksältä ja latuyhdistyksen lumikenkäretken vetoon olisi lähdettävä puoliltapäivin.
Pikku järjestelyillä pääsen mukaan molempiin! Mukaan vaan lämpimiä vaatteita ja tanakasti eväitä, eikun reissuun!
Peltoaukean laidassa kiikaroitiin innolla jo kevään tuomia siivekkäitä ja talviasukkeja.
Saimme ihailla ukkoteeren ruokailua koivikossa, töyhtöhyyppiä sekä innokkaasti laulavia pikkulintuja.
Sykettä nosti vetäjän innostunut peto – hihkaisu! Kiikarit kääntyivät kaikilla metsän yläpuolella kaartelevaan isoon lintuun.
Nuori maakotka liiteli sulavasti ilmassa! Kaukoputken läpi näkyivät siipien vaaleat laikut ja sormimaiset kärjet. Upea ilmestys ja lähes kivenheiton päässä kodistani!
Kellon lyödessä kahtatoista oli vaihdettava porukkaa reippaisiin lumikenkäilijöihin.
Olimme odottaneet hienoja hankijaisia pääsiäiseksi mutta rakeinen, märkä lumi määräsi retken pidettäväksi jo valmiiksi poljetulla uralla.
Hieman meinasi ajatukset karkailla kaartelevaan kotkaan mutta iloinen ja puhelias porukka tempaisi mukaansa.
Tauolla käristettiin makkaraa ja harjakaisiksi juotiin kahvit. Miten hyvältä se nuotiokahvi maistuukaan!
Ensi kertaa lumikenkiä kokeillut Martti 70v. totesi ettei homma ole hiihtämisen veroista liikuntaa mutta mielenkiintoista oli kokeilla lajia.
Kuusi tuntia raittiissa ulkoilmassa hyvässä seurassa! Voiko päivänsä enää paremmin viettää!
Pauliina
