Kirjoitukset avainsanalla ‘liikunta’

11.6.2011 10:17

Johan myrkyn lykkäs!

Aika kimuranttia on ulkoilu näihin aikoihin.

Jo upea hellesää karsii raskaita lajeja mutta suurin ei voi sanoa este mutta rasite ulkoliikunnalle ovat nyt verenhimoiset ötökät!

Lämmin sää saa paljastamaan olminvaaleat raajat auringolle ja sekös houkuttaa ärhäkkäästi iholle pyrkiviä purijoita kovasti.

Kauniin rusketuksen sijaan raajani ovat täynnä punaisia paukamia jotka kutisevat armottomasti! Sormet syyhyävät raapimaan varsinkin nilkkoja ja korvien taustoja jotka ovat saaneet kunnon osumia.

Metsälenkit ovat nyt pannassa ellei halua vatuloida päälleen vaatekerroksia ja suihkuttaa pintaan myrkkyä kunnolla.

Aukeamman paikan kävelyihin kun varustautuu myrkyllä ja topakalla pihlajanoksalla saa lenkistä nautittavan. Sitten vaan virpoo olkapäältä toiselle pihlajan oksalla kävelyn tahtiin.

Pyöräily ja melonta ovat myös hyviä ötökkäajan liikuntamuotoja. Pyöräillessä vauhtia on kuitenkin sen verran että ihailijat joutuvat sinnittelemään takana ja meloessa kannattaa suosia suuria selkiä sillä rannan läheltä mukaan tarttuu kuitenkin sitkeästi ympärillä surraavia lentäjiä.

Nyt jos koskaan on myös tärkeää olla cool. Kunnon hikoileminen niin että deodorantti pettää ja myrkyt häviävät hien mukana on vastustamaton houkute purijoille.

Tällä hetkellä mäkärät ja itikat, pian paarmat ja syksymmällä hirvikärpäset sekä monet muut innokkaat ihailijat pistävät ulkoliikkujan koville.

Mutta ei lannistuta! Raapimatta oleminen kasvattaa itsehillintää ja ötökkäajan voi sanoa lisäävän harrastettavien liikuntalajien monipuolisuutta.

Kaikesta huolimatta nyt on ihana kesä ja se kannattaa viettää ulkona liikkuen ja nauttien.

 Pauliina

23.8.2010 16:35

Iltakävelyllä

Ihana ilta.

Päätimme lähteä iltalenkille pojan kanssa, hän pyörällä ja minä kävellen.

Karvainen lenkkikaveri oli myös innolla lähdössä mukaan kun kelikin oli viilentynyt miellyttäväksi.

Aurinko paistoi ja sorainen kylätie oli hyvä kävellä.

Ilmassa tuoksui yhä paahtunut vilja vaikka sänget jo loistivatkin kullankeltaisina puinnin jälkeen.

Leppoisa, kiireetön liikunta tuntui todella hyvälle!

Oli hyvä vain askeltaa rauhassa, nauttia kiireettömyydestä ja katsella tehtyjen töiden jälkijä.

Tuli vahva kiitollisuuden ja elossa olemisen tunne.

Kaikki oli kohdallaan.

Pauliina

24.7.2010 14:37

Jumissa

Kyllä on ollut kuumaa!

Auringossa vietetyn liikunnallisen työpäivän jälkeen ei ole enää tehnyt mieli liikkumaan. Hyvä kun on saanut juotua ja levättyä tarpeeksi!

Nyt on olo kuin rautakangella. Lihakset ovat aivan jumissa.

Lämpö varmaan piti lihakset notkeina mutta nyt ilman viilistyttyä jalkojen lihaksia särkee ja liikkeellelähtö on kankeaa sekä nykivää.

Nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja venytellä, pitkään ja rauhassa!

Kantapää ei mene lähellekkään pakaroita reittä venytettäessä. Lonkankoukistajat ovat aivan jumissa ja lonkkia tuntuu särkevän koko ajan.

Toistan samat varovaiset venytykset monta kertaa päivässä, keskittyen reisiin, lonkankoukistajiin ja pakaroihin.

Pikkuhiljaa jumit antavat myöden ja lihasten pakotuskin vähenee.

Tästä täytyisi tehdä työpäivän jälkeinen rutiini eikä antaa sohvan houkutukselle heti periksi.

Vaikka tietää venytyksen hyödyn ei vaan ole saanut itseään liikkeelle ja antanut kotitöidenkin olla tärkeämpiä kuin itsestä huolehtimisen.

Mutta nyt on ryhdistäydytty ja ihanaa kesää on vielä jäljellä niin liikkumiseen kuin nautiskeluunkin.

 Pauliina

27.6.2010 10:32

Luonnon lumoissa

Ihana kesäilta, aurinkoinen ja täynnä vahvaa kesän tuoksua!

Kuin kevään linturetkelle kannattaa nyt lähteä kasviretkelle bongaamaan monia luonnonkukkia.

Jo nyt Juhannuksena löytyy luonnosta paljon kukkivia kasveja ja tietysti erilaiset heinät, sarat ja saniaiset.

Juhannuspäivän grillausherkkuja oli hyvä sulatella leppoisalla kävelyllä, tuijotellen tienvarsia ja muistellen kasvien nimiä.

Minun peruskouluaikanani ei tarvinnut kasveja sen kummemmin opetella saati kerätä kasviota. Nyt aikuisijän opiskelussa pääsin keräämään 80 kasvin kasvion. Se oli hienoa puuhaa!

Ihan pakon sanelemana sai unohtaa muut työt ja luuhata luontoa kasvion kanssa!

Tutuksi tuli monia uusia kukkia ja heiniä, saroista puhumattakaan.

Nyt yritän ylläpitää opittua ja oppia muistamaan uusiakin kasveja.

Eri violetin sävyissä kukkivat metsäkurjenpolvet ovat nyt kukkeimmillaan, koiranputket, harakankellot ja ojakellukat kukkivat ojanvarsilla kauniina.

Viimekesänä löysin peltotien varresta harvinaisiksi käyneitä hirvenkellon komeita ja korkeita kukkia. Ilokseni samasta paikasta löytyi niiden nuppuja taas!

Puronvarren majesteettiset kotkansiipisaniaiset ovat jo avautuneet ja kaunis heinä nuokkuhelmikkä lumoaa kauneudellaan!

Paljon on kukkia vielä avautumatta joten kasviretkiä kannattaa tehdä läpi koko kesän!

Suomen luonto on uskomattoman monipuolinen ja kaunis! Samalla tulee hoidettua omaa terveyttään rauhallisella liikunnalla ja rentouttavalla, aistejä ärsyttävällä tavalla.

Pauliina

22.4.2010 15:50

Anti-agea monikymppisille

Olen saanut nauttia Lapin valosta 2,5 viikkoa, aivan mahtavaa! Tunturialueista on nähty Ruka, Pyhä, Ylläs sekä Salla. Vuorokaudet ovat pohjoisessa jo tosi valoisat, liene tunti lisää valoisaa aikaa verrattuna etelään. Aurinko vain on ollut aika harvinaista herkkua tällä lomalla. Olen tosin oppinut monia hauskoja pikkujippoja helpottamaan omaa angstista maailmaani.

Luin kolumnin, minkä allekirjoitan 100 %. Jutun aiheena olivat anti-age tuotteet. Media ja mainosmaailma ovat täynnä anti-age asioita meille monikymppisille. Aina löytyy täsmätuotteita, joka ikään kuuluvina, esikuvinaan filmimaailman kauneusikonit. Ja minä tasaisin välein sorrun mainosihmisten lupauksiin ja lopputulema on sama vanha tuttu minä.

Uusi ajatus, johon törmäsin oli lyhyesti, anti-age roskakoriin, olkaamme ylpeinä vintage. Hyvinvoinnissamme tärkeintä on syödä monipuolisesti, ilman kikkailua, nukkua ja ulkoilla riittävästi. Ottaa vastuu itsestä ja unohtaa vippaskonstit. Noudatan nyt tätä ohjenuoraa ylpeänä, miksen älynnyt aikaisemmin…

Olen pitkällä talvilomalla Lapin eri tuntureilla harjoittanut liikuntaa, nukkunut hyvät unet sekä nauttinut lähiherkkuja. Maastohiihto sujuu yhä hyvin uusilla ”helpposuksillani”. Pitoa löytyy ja luistokin on ihan sopiva. Säät ovat olleet plussan puolella. Sukseni toimivat loistavasti 0 ja piirun verran plussan puolella.

Sallan laduilla, kun aamupäivä lämpötila on jo yli + 5, pikkulipsumista tapahtuu. Täytyy tutustua, pitäisikö suksia huoltaa tai esim. karhentaa? Ja siis täytyy tunnustaa etten ole päässyt testaamaan ”helpposuksiani” kunnon pakkasella. Kylmintä on ollut -2. Jää ensi talven laduille se testi.

Hiihtolenkin päälle olen nauttinut spinnning, body shape tai kuntopiiri tunneista tai lumikenkäretkestä tunturin huipulle ilta-auringossa. Kuntopiiri tunnilla kehitimme hyvän jumpan TV katsomisen lomassa. Ota paino toiseen käteen ja tee sivuttaistaivutuksia, kyllä vyötärömakkarat saavat kyytiä. Voit samalla nousta varpaille, tekee hyvää jalkapohjalihaksille, varsinkin jos on poikittaisholvin laskeuma.

Toisen kikan opin, että kehoa rasvatessa voi tehdä hyviä tasapainoharjoituksia, seistä yhdellä jalalla ja levittää kosteusvoidetta toiselle puolelle. Hauska juttu yhdistää kaksi kurjaa hommaa, joista ainakin itse lintsaan aika paljon.

Päivi, 5-kymppinen

22.4.2010 11:20

Hyötyliikuntaa

Nyt se alkoi, ei suinkaan mummon pesu vaan kevään piha- ja metsätyöt.

Puutarhassamme kasvaa perinneperenna Suomen tatarta, jonka pitkät tömäkät varret odottivat pois viemistä.

Parituntisen kun olin pienillä kottikärryillä varsia kompostiin kärrännyt päätin luovuttaa.

Traktorin kauhaan mahtuisi tavaraa kerralla paljon enemmän ja kun poikakin oli kärttänyt konehommia päätin jättää työn hänelle.

Vuorossa odotti suurempi kevättyö läheisellä aukolla.

Istutin kolme vuotta sitten 9000 kuusen taimea jotka ovat osa minun pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jossa tulevaisuudessa voisin viedä lapsenlapset seikkailemaan mummon istuttamaan metsään.

Saappaat jalkaan, mukaan juomista ja vanha kunnon heinäharava.

Aukolle kävellessä yksinäinen joutsen suorittaa ylilennon haikeasti huudellen.

Eikun harava huiskimaan!

Osa taimista on jo niin isoja etteivät minua tarvitse, vaan työntyvät kuloheinän alta reippaasti kohti taivasta.

Hitaammat ja hennommat taimet ovat taipuneet aivan maata vasten heinän alle ja jäävät sinne jos en niitä hiukan avusta.

Aurinko paistaa lämpimästi ja välillä on istahdettava kannolle juomaan ja huilaamaan.

Talvisten vierailijoiden jätökset kielivät paikalla käyneen niin hirvet ja teeret kuin jäniksetkin.

Ympäriinsä levinneet linnun höyhenet ja jäniksestä  jäljelle jäänyt käpälä kertovat aukon elämästä omalla karulla tavallaan.

Iltapäivä on jo pitkällä kun saan työn valmiiksi. Kumpuilevalla aukolla on tullut talsittua jo 4 tuntia.

Käsissä polttelee kaksi pientä rakkoa, käsivarret ja jalat tuntuvat raskailta.

On todella hyvä mieli! Pienet kuusen taimet saavat hyvän alun kesän kasvulle.

Tyytyväisenä nostan haravan olalle ja kävelen kotiin.

Tulevaisuuden unelma on taas askeleen lähempänä!

Pauliina

19.4.2010 11:33

Yhdessä!

Viikonloppu meni Suomen Ladun kevätpäivillä ja liittokokouksessa Helsingissä. Täytyy sanoa että latulaisuus on minun elämäni suola!

On aina mahtavaa kokoontua yhteen, tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Meitä kaikkiahan yhdistää rakkaus liikuntaan joten uusien ihmisten tapaaminen on helppoa eikä jutunjuurta tarvitse kauaa etsiä.

Tulee mieleen oma liittymiseni Latuun. Paikallislehdessä oli ilmoitus kaikille avoimesta sauvakävelyopastuksesta. Sauvakävely oli silloin uutta ja päätimme ystäväni kanssa lähteä oppia hakemaan.

Mukavan kävelyreissun jälkeen ystäväni sanoi että liitytään yhdistykseen. Niin tätä latulaisuutta on kestänyt pian 10 vuotta!

Joten tästä hyvästä elämäntavasta saan kiittää 30 vuotta vanhempaa ystävääni! Hyvien ystävienhän välillä ei ijällä tai ammatilla saati tittelillä ole mitään merkitystä.  Saman asian löysin Ladusta ja latulaisista, olen saanut kaikenikäisiä ystäviä ympäri Suomea!

En tiedä mitään muuta yhtä monipuolista ja laajaa yhdistystä johon ovat tervetulleita niin totisemmin urheilevat kuin me tavalliset harrastajatkin yhtä arvokkaina ja tärkeinä!

Päivillä oli ohjelmassa myös kävelykokous jossa tuumailtiin yhdistysasioita ensin pareittain ja välillä ideoita yhteen kooten koko porukalla. Kävelytahti pidettiin rauhallisena ja välillä taisi ajatuksetkin karkailla muihin aisoihin. Suosittelen kovasti ideaa!

Viikonlopusta paljon virtaa saaneena päätän suunnata sauvakävelylle tutulle metsätielle. Mukavaa nähdä kevään edistyminen ja muistella menneitä tapahtumia.

Varsinkin paluumatkan junaseikkailut tulevat “hyrräyttämään” ja nostamaan hymyn huulille vielä monta kertaa!

Pauliina

14.4.2010 16:47

Nupin tuuletusta!

Viimeiset koulupäivät ovat käsillä sisältäen esityksiä, arviointeja ja ennenkaikkea armotonta jännittämistä.

Olen oikein mestari jännittämään mahallani! Siihen koskee ja kerrankin mahamakkarat tuntuvat kovilta ja kiinteiltä.

Väliyö tuli nukuttua huonosti vatkaten mielessä asioita, mitä olisi pitänyt sanoa tai tehdä toisella tavalla.

Loppujen lopuksi ihan turhaa säätämistä mutta minkäs luonnollesi mahdat?

Onneksi tähän väliin tuli kotipäivä ja tiedän miten purkaa jännitystäni.

Sauvat käteen ja lenkille!

Alkuun suljen kouluasiat mielestä tietoisesti ja tarkkailen ympäristöä. Miten lumet ovat sulaneetkaan ja linnunlaulukonserttiin on liittynyt uusia ääniä. Jopa marjarosvo räksänkin näkeminen saa olotilan kohentumaan!

Matkan edetessä  jännitys häviää, rentoudun ja nautin liikunnasta!

Raitis ulkoilma ja sopivan raskas ruumiillinen työ takaavat hyvät yöunet ja selkeämmät ajatukset.

Olen huomannut monesti kun joku asia on jäänyt vaivaamaan niin liikkumisen jälkeen se ratkeaa kuin itsestään.

Mielenkiintoisia olisi tietää miten kävelykokoukset ovat onnistuneet. Juoksuttaako johtaja alaisensa piippuun niin henkisesti kuin ruumiillisesti?

Sään ainakin luulisi vaikuttavan paljon. Räntäsateeseen ajetut alaiset tuskin kiittelevät pomoaan!

Lenkin jälkeen on todella hyvä ja rento olo!

Pois turha vouhotus ja säätäminen, giljotiini on edessä vasta huomenna!

Aurinko paistaa nyt. Eletään hetkessä!

 Pauliina

10.3.2010 10:02

Sohvakellunnasta ylös ja ulos!

Ihanaa olla kotona valoisan aikaan, aurinkoisena lauantaipäivänä.

Mitä kaikkea kaapeistaan löytääkään, kun näkee hyllyn pohjalle; kadonneet apteekkilukulasit, hiihtolasit, mustan suosikki T-paidan ym. Telkkarikin aukeaa touhuilun seuraksi ja sohva vetää puoleensa.

Olen hyvä sohvakellunnan harrastaja. Laji on hyvä toisinaan, pitää olla itselle armollinen.

Mutta kuitenkin, aurinko paistaa kutsuvasti ulkona.  Keittiöni ikkunan alta reipas väki sivakoi ohi hiihtoinnossaan.

Otan itsestäni niskasta kiinni, laitan saunan päälle, keskellä kirkasta talvipäivää ja lähden omalle reippaalle 5 km kävelylenkille.

Reitti kulkee pitkin puistoja, merenrantaa sekä metsän siimeksessä. Kävely etenee jouhevasti, aurinko sivelee ja lämmittää kasvoja.

Olen taas kerran tosi tyytyväinen, että noudatin vanhaa hyvää sanontaa, ylös, ulos ja lenkille.

Kävelylenkki hoitaa koko kehoa ja pitää pään kasassa.

Päivi, 5-kymppinen

1.3.2010 15:34

Liikunta ja minä

Minä liikun ja ulkoilen, sillä pidän herkuista liikaa. Kauhun tasapaino laittaa liikkeelle.

Tosin matkan varrella mukaan on tarttunut myös aimo annos innostusta siitä hyväolon tunteesta, joka vallitsee hyvän kävelylenkin jälkeen.

Pää pysyy koossa, kovan ja hektisen työpäivän jälkeen.

Lajiskaalani on laaja; kävely, sauvakävely, lumikenkäily, laskettelu, perinteinen hiihto, pyöräily, jumppa sekä pyrkimys hyötyliikuntaan.

Liikkumattomuuteen olen hyvä keksimään syitä, mutta onneksi usein myös aktiivinen puoleni voittaa ja lähden eteenpäin.

Luontoon, metsään lumikengillä. Kaikki kokeilemaan, kehotan minä! Liikunnallista maaliskuuta!

Päivi, 5-kymppinen

1.3.2010 15:27

Liikutaan yhdessä

En ole koskaan ollut himoliikkuja saati kilpailija, liikunta on ollut suurimmaksi osaksi hyötyliikuntaa ja terveyttä ylläpitävää nautiskelua.

Asun kauniissa Savossa, maaseudulla ja luonto vaikuttaa suuresti liikuntatapoihini.

Muhkeat kuusimetsät ja järvien selät tuovat joka kerran uutta ja ihmeellistä katsottavaa, niitä elämyksiä joita nyt niin kovasti korostetaan.

Lisäksi liikuntaharrastukseni suuri vaikutin on sosiaalisuus eli Juankosken Kuntoilijat. Samanhenkistä porukkaa ja monipuolista toimintaa kyykästä kirkkovenesoutuun!

Sanotaan että kun täyttää 40 niin siitä se alamäki alkaa! Uskon että liikunta ja elämästä nauttiminen lyövät edes hiukan jarruja moiseen mäkeen!

Aurinko paistaa ja lumikengät kutsuvat lenkille metsään! Palataan.