Kirjoitukset avainsanalla ‘luonto’

27.6.2010 10:32

Luonnon lumoissa

Ihana kesäilta, aurinkoinen ja täynnä vahvaa kesän tuoksua!

Kuin kevään linturetkelle kannattaa nyt lähteä kasviretkelle bongaamaan monia luonnonkukkia.

Jo nyt Juhannuksena löytyy luonnosta paljon kukkivia kasveja ja tietysti erilaiset heinät, sarat ja saniaiset.

Juhannuspäivän grillausherkkuja oli hyvä sulatella leppoisalla kävelyllä, tuijotellen tienvarsia ja muistellen kasvien nimiä.

Minun peruskouluaikanani ei tarvinnut kasveja sen kummemmin opetella saati kerätä kasviota. Nyt aikuisijän opiskelussa pääsin keräämään 80 kasvin kasvion. Se oli hienoa puuhaa!

Ihan pakon sanelemana sai unohtaa muut työt ja luuhata luontoa kasvion kanssa!

Tutuksi tuli monia uusia kukkia ja heiniä, saroista puhumattakaan.

Nyt yritän ylläpitää opittua ja oppia muistamaan uusiakin kasveja.

Eri violetin sävyissä kukkivat metsäkurjenpolvet ovat nyt kukkeimmillaan, koiranputket, harakankellot ja ojakellukat kukkivat ojanvarsilla kauniina.

Viimekesänä löysin peltotien varresta harvinaisiksi käyneitä hirvenkellon komeita ja korkeita kukkia. Ilokseni samasta paikasta löytyi niiden nuppuja taas!

Puronvarren majesteettiset kotkansiipisaniaiset ovat jo avautuneet ja kaunis heinä nuokkuhelmikkä lumoaa kauneudellaan!

Paljon on kukkia vielä avautumatta joten kasviretkiä kannattaa tehdä läpi koko kesän!

Suomen luonto on uskomattoman monipuolinen ja kaunis! Samalla tulee hoidettua omaa terveyttään rauhallisella liikunnalla ja rentouttavalla, aistejä ärsyttävällä tavalla.

Pauliina

13.5.2010 14:29

Fillaristi liikenteessä

Nyt se taas alkoi, työmatkapyöräily.

Työpaikan sijainnin muutos sekä kotivihreäni agitointi puheet edesauttoivat siihen
että autoilijaminä herkistyi pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.
 
Huomaamatta tulee myös kuntoiltua sekä aistittua luonnon tuoksuja aivan erilailla.

Pyöräilyhetki aamulla töihin on mahtavaa, herää lempeän hellästi uuteen aamuun ja saa hetken omaa aikaa.

Kevätpyöräilykauteni alkoi juuri. Olen kuin hidastetusta filmistä, kun kanssapyöräilijät suhahtavat ohi ja häipyvät
horisonttiin. Onneksi en kilpaile kenenkään kanssa, nautin hetkestä.

Ja osallistun yhtenä jäsenenä työpaikkanijoukkueessa Kilometrikisaan.
Päivi, 5 kymppinen

22.4.2010 11:20

Hyötyliikuntaa

Nyt se alkoi, ei suinkaan mummon pesu vaan kevään piha- ja metsätyöt.

Puutarhassamme kasvaa perinneperenna Suomen tatarta, jonka pitkät tömäkät varret odottivat pois viemistä.

Parituntisen kun olin pienillä kottikärryillä varsia kompostiin kärrännyt päätin luovuttaa.

Traktorin kauhaan mahtuisi tavaraa kerralla paljon enemmän ja kun poikakin oli kärttänyt konehommia päätin jättää työn hänelle.

Vuorossa odotti suurempi kevättyö läheisellä aukolla.

Istutin kolme vuotta sitten 9000 kuusen taimea jotka ovat osa minun pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jossa tulevaisuudessa voisin viedä lapsenlapset seikkailemaan mummon istuttamaan metsään.

Saappaat jalkaan, mukaan juomista ja vanha kunnon heinäharava.

Aukolle kävellessä yksinäinen joutsen suorittaa ylilennon haikeasti huudellen.

Eikun harava huiskimaan!

Osa taimista on jo niin isoja etteivät minua tarvitse, vaan työntyvät kuloheinän alta reippaasti kohti taivasta.

Hitaammat ja hennommat taimet ovat taipuneet aivan maata vasten heinän alle ja jäävät sinne jos en niitä hiukan avusta.

Aurinko paistaa lämpimästi ja välillä on istahdettava kannolle juomaan ja huilaamaan.

Talvisten vierailijoiden jätökset kielivät paikalla käyneen niin hirvet ja teeret kuin jäniksetkin.

Ympäriinsä levinneet linnun höyhenet ja jäniksestä  jäljelle jäänyt käpälä kertovat aukon elämästä omalla karulla tavallaan.

Iltapäivä on jo pitkällä kun saan työn valmiiksi. Kumpuilevalla aukolla on tullut talsittua jo 4 tuntia.

Käsissä polttelee kaksi pientä rakkoa, käsivarret ja jalat tuntuvat raskailta.

On todella hyvä mieli! Pienet kuusen taimet saavat hyvän alun kesän kasvulle.

Tyytyväisenä nostan haravan olalle ja kävelen kotiin.

Tulevaisuuden unelma on taas askeleen lähempänä!

Pauliina

14.4.2010 16:47

Nupin tuuletusta!

Viimeiset koulupäivät ovat käsillä sisältäen esityksiä, arviointeja ja ennenkaikkea armotonta jännittämistä.

Olen oikein mestari jännittämään mahallani! Siihen koskee ja kerrankin mahamakkarat tuntuvat kovilta ja kiinteiltä.

Väliyö tuli nukuttua huonosti vatkaten mielessä asioita, mitä olisi pitänyt sanoa tai tehdä toisella tavalla.

Loppujen lopuksi ihan turhaa säätämistä mutta minkäs luonnollesi mahdat?

Onneksi tähän väliin tuli kotipäivä ja tiedän miten purkaa jännitystäni.

Sauvat käteen ja lenkille!

Alkuun suljen kouluasiat mielestä tietoisesti ja tarkkailen ympäristöä. Miten lumet ovat sulaneetkaan ja linnunlaulukonserttiin on liittynyt uusia ääniä. Jopa marjarosvo räksänkin näkeminen saa olotilan kohentumaan!

Matkan edetessä  jännitys häviää, rentoudun ja nautin liikunnasta!

Raitis ulkoilma ja sopivan raskas ruumiillinen työ takaavat hyvät yöunet ja selkeämmät ajatukset.

Olen huomannut monesti kun joku asia on jäänyt vaivaamaan niin liikkumisen jälkeen se ratkeaa kuin itsestään.

Mielenkiintoisia olisi tietää miten kävelykokoukset ovat onnistuneet. Juoksuttaako johtaja alaisensa piippuun niin henkisesti kuin ruumiillisesti?

Sään ainakin luulisi vaikuttavan paljon. Räntäsateeseen ajetut alaiset tuskin kiittelevät pomoaan!

Lenkin jälkeen on todella hyvä ja rento olo!

Pois turha vouhotus ja säätäminen, giljotiini on edessä vasta huomenna!

Aurinko paistaa nyt. Eletään hetkessä!

 Pauliina

11.4.2010 12:09

Sauvoista on moneksi!

Sauvakävelukausi on avattu!

Oikeastaan tätä lajivaihtelua voisi verrata kausiruokiin. Sulalla maalla liikkuu eri tavoin kuin lumella. Eipähän käy kyllästyttämään lajien kirjo!

Lumet ovat ottaneet kyytiä ja tuttu metsäautotien lenkki alkaa olla kohtuullisessa kunnossa.

Reittiään täytyy kyllä seurata sillä välillä routa kantaa ja välillä upottaa löllö.

Sauvoista saa hyvää apua sivuhyppyihin ja lätäköiden ylityksiin.

Puhumattakaan reippaista ylämäkien nousuista ja laskuista. Ylösnoustessa voi kurittaa käsivarsien alleja ja alamäessä polvet saavat helpotusta sauvojen tuesta.

Pilke silmässä olen myös sanonut että iloisesti kiviin kilkattavat sauvat ilmoittavat metsän pedoille tulostani. Jäljistä päätellen käytämme joskus samoja reittejä.

Voi siis sanoa sauvojen antavan tukea, vauhtia ja turvallisuuden tunnetta!

Luonto muuttuu nyt jatkuvasti! Sulamisvesistä täyttyneet ojat ja lätäköt houkuttelevat purojen tekoon – sauvoilla tietenkin.

Aukon laidan koivikosta kuuluu teerien kukerrus ja kuusimetsässä laulelevat tiaiset.

On hienoa seurata kesän tuloa samalla kun hoitaa omaa kuntoaan!

Pauliina

1.3.2010 15:34

Liikunta ja minä

Minä liikun ja ulkoilen, sillä pidän herkuista liikaa. Kauhun tasapaino laittaa liikkeelle.

Tosin matkan varrella mukaan on tarttunut myös aimo annos innostusta siitä hyväolon tunteesta, joka vallitsee hyvän kävelylenkin jälkeen.

Pää pysyy koossa, kovan ja hektisen työpäivän jälkeen.

Lajiskaalani on laaja; kävely, sauvakävely, lumikenkäily, laskettelu, perinteinen hiihto, pyöräily, jumppa sekä pyrkimys hyötyliikuntaan.

Liikkumattomuuteen olen hyvä keksimään syitä, mutta onneksi usein myös aktiivinen puoleni voittaa ja lähden eteenpäin.

Luontoon, metsään lumikengillä. Kaikki kokeilemaan, kehotan minä! Liikunnallista maaliskuuta!

Päivi, 5-kymppinen

1.3.2010 15:27

Liikutaan yhdessä

En ole koskaan ollut himoliikkuja saati kilpailija, liikunta on ollut suurimmaksi osaksi hyötyliikuntaa ja terveyttä ylläpitävää nautiskelua.

Asun kauniissa Savossa, maaseudulla ja luonto vaikuttaa suuresti liikuntatapoihini.

Muhkeat kuusimetsät ja järvien selät tuovat joka kerran uutta ja ihmeellistä katsottavaa, niitä elämyksiä joita nyt niin kovasti korostetaan.

Lisäksi liikuntaharrastukseni suuri vaikutin on sosiaalisuus eli Juankosken Kuntoilijat. Samanhenkistä porukkaa ja monipuolista toimintaa kyykästä kirkkovenesoutuun!

Sanotaan että kun täyttää 40 niin siitä se alamäki alkaa! Uskon että liikunta ja elämästä nauttiminen lyövät edes hiukan jarruja moiseen mäkeen!

Aurinko paistaa ja lumikengät kutsuvat lenkille metsään! Palataan.